Huonoin vero ikinä
Olen pitkään halunnut kirjoittaa arvonlisäverosta. Mielestäni tämä on pahin vero koskaan olemassa. Selitän nyt miksi luulen niin.
Kaikki muut verot kannetaan työn taloudellisista tuloksista, kun taas arvonlisävero ei tee eroa tuloksen ja prosessin välillä. Esimerkiksi tulovero vie osan taloudellisesta tuloksestasi, eli saat ensin voittoa ja sitten maksat veroa. Kiinteistöverot vievät osan omaisuudesta, eli ensin on omaisuutta ja sitten tulee vero. Myös sokerin valmisteverot ja verot ovat paljon järkevämpiä, koska ostajat ostavat tiettyjä tavaroita, joita yhteiskunta haluaisi rajoittaa, ja maksavat ostohintaan sisältyvän veron. Arvonlisäveron tapauksessa vero kannetaan jokaiselta, joka tuottaa jotain. Toisin sanoen, kun olet tehnyt jotain, sinun on maksettava verot. Ja sillä ei ole väliä, oletko työskennellyt hyvin vai huonosti, voitko myydä sen voitolla vai tuoko työsi sinulle tappioita ja konkurssin. Sinun toimintasi saa rangaistuksen, olet velkaa valtiolle vain siitä, että yrität tehdä liiketoimintaa. Tätä yrittäjät eivät haluaisi kuulla lainkaan.
ALV:lla on erittäin mielenkiintoinen historia. Se keksittiin vain valtiota varten kerätäkseen rahaa. Aluksi ajatus arvonlisäverosta syntyi kolmannessa valtakunnassa rahan keräämiseksi Ranskan miehityksen aikana. Sitten kolmas valtakunta kaatui, mutta hyvin toimiva varainhankintamekanismi sai toisen mahdollisuuden vapautetussa Ranskassa. Tässä mielessä arvonlisävero on loistava keksintö, koska tällä verolla kerätään loistavasti rahaa budjettiin, sitä on lähes mahdotonta välttää, jos harjoittaa liiketoimintaa laillisesti. Vähitellen arvonlisävero levisi kaikkialle Eurooppaan ja kasvoi jättimäisiksi määriksi, rankaisen edelleen yrittäjiä ja vaikeuttamalla kansainvälistä kauppaa, myös EU:n sisäistä kauppaa.
Herää kysymys, voidaanko arvonlisävero poistaa tai uudistaa niin, että se ei häiritse yrittäjyyttä ja kansainvälistä kauppaa? Valitettavasti tämä on käytännössä mahdotonta tehdä lähitulevaisuudessa. Tosiasia on, että Euroopan maiden rahoitusjärjestelmät ovat niin tottuneet arvonlisäveroon, että tämän veron poistaminen tai jopa pelkkä arvonlisäverokannan alentaminen voi olla tappava isku talousarviolle. Ollaan realistisia, kukaan ei tee niin. Lisäksi yleinen logiikka, yhdenmukaisen vero- ja rahoitusympäristön rakentamisesta EU:n sisällä ei tarkoita arvonlisäveron hylkäämistä. Tämä tarkoittaa, että yksikään EU-maa ei koske arvonlisäveroon, koska olemme kaikki samassa veneessä, ja Euroopan komissio kertoo meille, missä soutamme.
Uskon kuitenkin, että ainakin tätä pitäisi miettiä ja arvonlisäverouudistuksesta keskustella vapaasti. Ensinnäkin arvonlisävero on korvattava vähittäismyyntiverolla, kuten useimmissa Yhdysvaltain osavaltioissa tehdään. Tämä mahdollistaa teollisuusmarkkinoiden ja yrittäjien vapauttamisen verosta. Myyntiveroa ei kanneta tuotteen kulkiessa tuotantoketjun läpi ja kunnes se on ostettu vähittäiskaupasta. Ja koska jos tuote ostetaan vähittäiskaupasta, se tarkoittaa, että ostaja piti tuotteesta, eikä sitä tuotettu turhaan. Loppukuluttajille eroa ei ole, mutta yrityksille se olisi hyvä signaali tuottaa eikä pelätä valtion verovelvollisuuden riskejä. Toiseksi meidän on edelleen otettava kurssi arvonlisäverokannan asteittaiseen alentamiseen. Tämä alentaa kokonaistuotantokustannuksia ja auttaa saavuttamaan kaksi tavoitetta kerralla – vauhdittaa talouskasvua ja lisätä maan talousympäristön kansainvälistä kilpailukykyä.
Väännätkö rautalangasta millä tavoin USA:n mallinen retail sales tax on parempi kuin meidän ALV? Muistuttaako tämä retail sales tax vanhaa liikevaihtoveroa?
Jos muistelen aikaa kun siirryttiin liikevaihtoverosta arvonlisäveroon, suurin ero tuli siinä, että yritystoiminnassa alkoi saada vähentää myös muiden tuotteiden arvonlisäverot kuin eteenpäin myytävien. Vaikkapa tietokoneiden tai myymäläkalusteiden.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi ero oli myös siinä, että LVV-vapaita yrityksiä oli melko paljon useilla eri aloilla. VAT lankeaa kaikille partureille ja suutarinverstaille. Isälläni oli eräänlainen reppufirma, kun hän korjasi laivojen kaikuluotaimia ja tutkia y.m. navigointiin liittyneita vehkeitä ja hän oli täysin vapautettu LVV:stä.
USA:ssa on kuluttajan kannalta se omituisuus, että veroja ei ilmoiteta kaupan hyllyhinnoissa. Yllätys tulee vasta kassalla maksettaessa. Sama koskee ravintoloiden hinnastoja.
ALV on tuottoisin vero ja se on myös hyvin tasa-arvoinen, koska kaikki joutuvat maksamaan sitä yhtäläisesti. Veropinnausta ei sillä sektorilla juuri pysty esiintymään. Se on lisäksi käytössä likipitäen koko maailmassa – ei pelkästään Euroopassa. Esimerkiksi Kiinassa se oli käytössä kaikessa laajuudessaan jo ennen kuin mitään tuloveroa oli edes lanseerattu.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, se on yksi yllätyslöydöistä USA:ssa, kun pitäisi maksaa enemmän, koska arvonlisävero ei näy hinnassa 🙂 Samanlainen yllätys kuin amerikkalaiset wc:t ja oikealle kytkeytyvät punaiset valot. Mutta suurin ero liikevaihtoveron ja arvonlisäveron välillä on se, että valtio ei vaadi yrittäjiltä rahaa ennen kuin he myyvät tuotteensa. Ja myynti itsessään on todiste kilpailukyvystä ja tehokkuudesta. Jos myynti tapahtuu, on aika maksaa verot.
Kuvittele, että yrittäjä osti joitain tarvittavia komponentteja tuotteensa valmistamiseksi. Ja sitten kukaan ei osta hänen tuotettaan. Yrittäjä teki liikevirheen ja kärsii tappioita. Samalla arvonlisävero on jo otettu ja maksettu. Se tarkoittaa, että yrittäjyyttä verotetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt en kyllä ymmärrä.
Ostan varastoon tuotteen 100 euroa (veroton hinta). Maksan siitä 124 euroa (verollinen hinta). Saan vähentää veron osuuden. Mikäli verolliset ostot ovat joku kuukausi verollista myyntiä pienemmät, verottaja jopa palauttaa verojen erotuksen melko nopeasti.
Myyn tuotteen kuukauden päästä hinnalla 150 + alv eli 186 eur. Tässä vaiheessa tulee alv 36 eur maksettavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa. Matemaattisesti se on sama. Mutta mitä tapahtuisi, jos meillä olisi myyntivero?
Tilanne 1. Olet valmistaja. Ostit materiaalit ja sijoitit 100 euroa projektiin. Ensi kuussa myyt sen vähittäiskauppaan 150 eurolla. Maksat nolla arvonlisäveroa ja nolla myyntiveroa, et lainannut 24 euroa valtiolle etkä täyttänyt verolomakkeita.
Tilanne 2. Toimitat palvelua loppukuluttajille. Ostit materiaalit ja sijoitit 100 euroa projektiin. Ensi kuussa toimitat palveluita 150 eurolla ja laitat hintaan 36 euroa myyntiveroa (186 euroa). Maksat 24 % myyntiveroa etkä lainaa rahojasi kenellekään.
Korjatkaa, jos logiikkani on väärä.
Ilmoita asiaton viesti
Iso juttu on se että asunnot nykyään sisältävät täyden alvin. Se yksistään on nostanut asuntojen hintoja 24%:lla.
50 vuotta sitten meni asumiseen 20% tuloista, nyt 50% (monin paikoin eikä aina riitäkään).
Toinen juttu on käsityöläisyyden kannattamattomuus. Yksilöllisten suoritusten arvo nousee kohtuuttomaksi verrattuna tehdastekoiseen krääsään. Korjaaminen on kalliimpaa kuin uuden ostaminen.
Tämän voisi periaatteessa korjata nostamalla kulutustavaroiden tuontitullit kattoon ja alentamalla vastaavasti alvia. Suomalaisia kulutustavaroita valmistetaan niin vähän ettei niillä ole juuri merkitystä.
Alvin kohtuuttomuutta yritetään korjata kotitalousvähennyksellä mutta se on väärä tie. Verotusta ei saisi korjata poikkeuksen poikkeuksilla joista tulee monimutkaista lainsäädäntöä ja josta aiheutuu vääristymiä kilpailuun (kotitalousvähennys edellyttää eksoottisia erityisiä olosuhteita jotta se olisi sallittu, mm. työ on tehtävä asiakkaan luona). Verotuksen järkevyyden kannalta se on yhtä järkevää kuin verottaa ikkunoiden koon mukaan tai onko jakaus kummalla puolella päätä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos Suomi nostaisi kulutustavaratullit kattoon, niin saksalaiset hurraisivat. He saisivat valtavan kilpailuedun EU:n ulkopuolisiin maihin verrattuna Suomessa. EU-maista tuotuja tavaroita ei tullata lainkaan
Ilmoita asiaton viesti
En tarkoittanutkaan että se olisi toteuttamiskelpoinen idea. Mutta kylläkin vaihtoehto alville. Ja toimi omana aikanaan, tullit olivat iso tulonlähde valtioille.
Ilmoita asiaton viesti