Kiitos, Saksa!
Täällä Lahdessa on lämmintä, kuin kesä kestäisi koko syksyn. Ruoan hinnat eivät enää nouse, bensa ei kallistu, sähköä riittää. Arvonlisäveron korotus ei ole vielä vaikuttanut henkilökohtaiseen talouteen. Elämä on mahtavaa, ei ole valittamista. Joten kiitos siitä, Saksa!
Ainoa syy, miksi ostajat maailmassa saattavat haluta ostaa suomalaista tavaraa, on tavaroidemme kilpailukyky. Eli voimme tehdä jotain paremmin kuin kukaan muu. Joko paremmin, koska kukaan muu ei voi tehdä niin hyviä tuotteita, tai teemme jotain halvempaa kuin kaikki muut. Joka tapauksessa kyse on innovaatiosta ja taloudellisesta tehokkuudesta. Jos työskentelemme tehokkaasti, tavaramme ostetaan. Ja päinvastoin, jos tuotteitamme ei osteta, se tarkoittaa, että meillä on ongelmia tuotannon tehokkuudessa, eli kustannukset ovat liian korkeat.
Katsotaanpa maksutasettamme – se on melko surullinen kuva. Toisin sanoen suomalaiset tavarat eivät löydä ostajia ulkomailta. Joku osaa tehdä työtä ja ansaita rahaa paremmin kuin me. Jos meillä olisi oma valuutta, tuntuisimme nopeasti kuinka se heikkenee – kaikki ulkomailta ostamamme kallistuisi huomattavasti, ja silloin myös kotimaisten tavaroiden hinnat alkaisivat nousta, mutta vientimme hinnat myös laskisivat. Mutta näin ei tapahdu – euro ei heikkene, vaan päinvastoin se vahvistuu. Tämä johtaa siihen, että suomalaiset tavarat ovat yhä kalliimpia ulkomaisille ostajille, kun taas meidän hinnat eivät nouse. Voimme teeskennellä, että kaikki on hyvin. Kiitos, Saksa!
On sanottava, että Saksa osaa tehdä hyviä tavaroita. Saksan maksutase näyttää hyvältä, varsinkin meidän omaamme verrattuna. Ja myös koko euroalueen maksutase on positiivinen, suurelta osin Saksan ansiosta. Niin kauan kuin saksalaiset pystyvät valmistamaan kilpailukykyisiä tuotteita, hintamme täällä eivät nouse, he maksavat puolestamme. Jos Saksalla olisi oma valuutta, se tulisi yhä kalliimmaksi. Mutta näin ei tapahdu, koska Euroopassa on Suomi ja muut maat, joissa tuotanto ei ole riittävän tehokas ja jotka vetivät euroa alas. Valtavia kustannuksiamme vastaan Saksan talous näyttää erittäin houkuttelevalta.
Joku voi kysyä, mikä on ongelma? Onko paha, että elämme Saksan kustannuksella eivätkä hinnat nouse? Tottakai se on hienoa! Voimme vielä hetken tuntea olomme rikkaiksi. Kiitos, Saksa! Mutta ihmeitä ei tapahdu, ja jonkin ajan kuluttua meidän on silti maksettava laskumme. Meidän ei tarvitse maksaa nostamalla hintoja, vaan supistamalla tuotantoa, lisäämällä työttömyyttä ja ikääntymällä kalustoa – teitä, sairaaloita, kouluja. Meistä ei tule köyhempiä siksi, että hinnat nousevat, vaan siksi, että tulomme pienenevät.
Ehkä on olemassa tapoja lopettaa Saksan kustannuksella eläminen? Tietysti niitä on, ja ne tunnetaan hyvin. Näitä ovat innovaatioita tuova yrittäjyys ja vastuullinen hallinto, joka alentaa yritysten kustannuksia esimerkiksi alentamalla veroja ja investoimalla koulutukseen, terveydenhuoltoon ja työvoiman muuttoon.
Analyysi 9, synteesi eli viimeinen kappale 5. Meillä rupeaa menemään paremmin kuten Ruotsilla, kun siirrymme valuuttaan, joka reagoi meidän kilpailukykyymme eli takaisin markkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Viimeinen kappale on hyvin sanottu. Mikä siinä sitten on, että vuoden 2008 jälkeen on todellisuudessa körötelty alaspäin moneen muuhun eu-maahan verrattuna. Onhan nuo mainitut asiat olleet tiedossa jo aikaa ennen tätä alamäkeä.
Ollila on täysin oikeassa, mutta eihän markkaa edes haluta. Eivätkä viimeisen kappaleen toimet vapaaehtoisesti toteudu. Mahtavatko toteutua edes EUn holhouksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta, eikös Euroopan talousongelmat johdu pitkälti siitä, ettei Saksalla mene kovin hyvin. Siellähän moni teollisuudenala on vaikeuksissa, autoteollisuus ym., Tämähän heijastuu meillekin.
USA porskuttaa, mutta meille Eurooppa ja Saksa ovat tärkeitä. Mistä Saksan alamäki johtuu? Ehkäpä sota ja siitä johtuva energiakaaos tai sitten jotain muuta, mutta missään nimessä Saksalla ja Euroopalla ei mene hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelma Suomen valtiolla on tällä hetkellä, että ei tiedä pitäisikö puolustaa valtion ydintehtäviä – talous ja turvallisuus – vai ottaa mallia muista maista vaurauden perässä ja katsoa kuinka yhteiskunnallinen vakaus alkaa horjumaan.
Tiivistettynä siis: Varallisuus tuo mielenrauhaa, mutta jos varallisuuserot jatkavat kasvuaan hyvinvointivaltion alasajolla, olemme silloin erityisen houkutteleva kohde vieraan valtion – VENÄJÄ – vaikuttamiselle. Katsokaa vaikka Ruotsia, onko varallisuuden kasvu tuottanut Hannu Hanhille rauhaa?
Ilmoita asiaton viesti