Suomen ongelmat VS Ukrainan ongelmat (talous)

Talouskasvua voi edistää erilaisissa maissa siten, että maa pysyy taloudellisesti täysin vakaana, sotilaallisesti vakaana, ekonomisesti terveenä, väestökehitykseltä toimiva, valtion kannalta korruptoitumaton, sekä sosiaalisten suuntauksien kannalta kehittymiskelpoinen.

Jos otamme esimerkiksi meidän kotimaan – Suomen, meillä on reilusti kaikki yllämainitut asiat kunnossa, jos ei ota huomioon ekonomista terveyttä. Suomi on pinta-alaltaan suurena maana ja väestömäärältään pienenä maana ajanut itsensä konkurssiin, vaikka maailman kestävän kehityksen, sekä maailmanlaajuisen talouskasvun olosuhteissa Suomen on pitänyt vaurastua ja kasvaa taloudellisesti entistä enemmän. Suomi ei ole kasvanut vuosikymmeniin taloudellisesti ylöspäin, sillä asiaan ovat vaikuttaneet meitä huomattavasit suuremmat tekijät, joiden kontrollointi olisi vaatinut parempaa valtion ohjaamista kokonaisuudessaan viimeisten 50v aikana. Neuvostoliitto hajosi, tuli finanssikriisi ja nyt maata ahdistaa uusi ennenäkemätön koronakriisi. Olemme pyrkineet ylläpitämään hyvinvointia ja hyvää elämää kaikesta huolimatta. Se on osa syytä, miksi olemme vauraina ja kehittyvinä ajautuneet velkakonkurssiin. Kun puhumme kestävästä kehityksestä on otettava huomioon, että tällaiset kriisit ovat iskeneet samalla tavalla myös satoja kertoja heikompiin maihin, joilla ei ole alussa mainitut asiat edes kunnossa! Suomi itse on myös omalla budjetoinnillaan ottanut hoidettavaksi asioita, joita sen ei tarvitse hoitaa, jos vertaa vaikkapa 40-lukuun. Suomi on joka vuosi maksanut EU-jäsenmaksuja, rahoittanut omia hankkeita, jotka eivät edistä taloudellista kasvua, vaan edistävät muita YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (maahanmuutto, kehitysyhstyö, ilmastokriisi tasa-arvo), on pitänyt ay-liikkeitä verottomina, maksanut erilaisia tukia jne. Suomessa myös työtätekevien määrä vähenee, vaikka eläkkeensaajien määrä lisääntyy. Suomella ei ole enää tervettä ekonomista balanssia, jolla saisi aikaan hyvää taloudenkasvua, sillä raskaita menokohteita on huomattavasti enemmän, kuin mahdollisuutta edistää nopeaa talouskasvua, Suomen lainaanottotarve oli syvimmillään koronakriisin aikana 20mrd euroa, joka vastaa todennäköisesti suurempaa summaa, kuin koko Viron valtiontulot! Suomen osuus omasta budjetista eli omavaraisuusaste on vain vähän yli 60%, reilu kolmasosa on velkarahaa.

Jos mietimme hyviä puolia, joissa Suomi on onnistunut, eli kaikki alussa mainitut kriteerit kestävälle talouskavulle – (miinus) ekonominen terveys:
– Maa on taloudellisesti vakaa, sillä käytämme Euroa (ei heilu) ja kuljemme eurooppalaisen talouskehityksen kanssa käsi kädessä.
– Sotilaallisesti täysin vakaa – emme osallistu suoranaisesti konflikteissa, rajoillamme on täysin rauhallinen tilanne ja uhkia on hyvin vähän. Supo on kuitenkin varoittanut yleiseurooppalaisesti jihadistisen terrorin uhasta.
– Väestökehitys on suhteellisen toimiva – saamme työtä tekevää maahanmuuttoa, pientä syntyvyyttä, sekä lisää eläkkeensaajia. Kehitys ei ole parasta mahfollista, mutta kuitenkin toimiva ja potentiaalia omistava.
– Valtion kannalta Suomi on rahallisesti, suoranaisesti täysin korruptoimaton. Kuitenkin Suomessa esiintyy toimenpiteitä, joiden tuloksena voidaan jälkeenpäin katsottuna korruption toteutuneen. Esimerkiksi liittyminen Euroopan unioniin oli osittain laiton, sillä ulkovaliokunta, joka ylläpiti suoraa kontaktia Euoopan unioinin johtoon liittymisporsessin aikana poisti lakivaliokunnan kriittisiä esityksiä Suomen ja EY:n välisen lainsäädännön suhteen. Suomessa on myös AY-liikkeiden kanssa epänormaali tilanne, jossa liikkeet tekevät verovapaasti voittoa aiheuttaen suorananista vahinkoa maalle. Myös etuoikeutettu voitontavoittelu uhkaa deomkratiaa, sillä Ay- liikkeet maksavat sidostensa kautta vaalirahaa heidän liittolaispuolueille.
– Sosiaalisten suuntausten kannalta Suomi on kehittymiskelpioinen, sillä meillä on demokraattiset vaalit, sekä suhteellisen puolueeton opetusjärjestelmä ja valtakunnallinen media, joka takaa ihmisten tietoisuuden maailman ja maan asioista, sekä auttaa ihmisiä ymmärtämään ajantasaisia ongelmia. Esimerkiksi ihmisten tietoisuus ekonomisesta koronakriisistä saa ihmiset äänestämään ja ajamaan politiikkaa, joka auttaisi Suomea elpymään.

Samalaisen analyysin tapaan voimme tehdä muistakin maista, joissa tulisi panostaa talouskasvuun. Otetaan esimerkiksi vaikkapa Ukraina, joka on nimenomaan ongelmallinen maa näiden asioiden suhteen.

– Taloudellinen vakaus. Maassa on oma valuutta – hryvnia. Ukraina käy hiljaista sotaa separatistisien Uuudenvenäjän alueiden kanssa (eivät kuulu Venäjän federaation piiriin), sekä jopa Venäjän federaation valloittaman Krimin kanssa mustalla merellä! Ukraina on tuhonnut diplomatisen, sekä taloudellisen yhteistyön Uudenvenäjän miehittämien alueiden kanssa (Luganskin kansantasavalta ja Donetskin kansantasavata), sekä kokonaisuudessaan Venäjän Federaation kanssa. Ukraina oli ennen todella riippuvainen omista alueista, jotka Venäläinen maailma miehitti pois, sekä jopa itse Venäjän federaation valtiosta. Tällä hetkellä Ukraina on ilman omia alueita sirpaloitnut maa sirpaloituneella taloudella ja pyrkii etsimään yhteistyötä EY:stä.
-Maa ei ole myöskään lainkaan ekonomisesti terve. Ukrainaa vaativat suuremmat talousongelmat, kuin Suomea! Ukraina on myös veloissa (korkoineen), sekä näkymät taloudelliselle kasvulle ovat heikot ellei perusasioita saada kuntoon.
-Väestönkehityksen kannalta maa on hyvässä kunnossa ja kansa on valmis toimimaan. Maassa on myös demokratia, mutta kansa ei tiedä ketä voisi äänestää, sekä äänestettävät ehdokkaat eivät osaa ratkoa kriisejä.
– Ukraina on valitettavasti hyvin korruptoitunut maa. Ukrainalainen korruptio on jatkunut vuosikymmeniä kaikilla tasoilla. Presidentin alapuolelta (uusi presidentti Zelenski ei varasta rahaa, mutta ei osaa pysäyttää rahan varkautta.)
– Sosiaalisten suuntauksien kannalta maa on myös epävakaa. Itäinen puolisko on veänäjmielinen ja samanaikaisesti läntinen maan puolisko on eurooppamielinen. Kansan sisäinen vastakkainasettelu.

Samat asiat pätevät maailmanlaajuisesti kaikkialla. Jokainen maa on erilainen ja jokaisesta voi tehdä oman tapauskohtaisen analyysin. Maailma voi yhdessä ratkaista näitä asioita antamalla kehittyville maille edelltytykset kehittyä itsenäisesti. Maailman tulisi yhdessä purkaa esteitä kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiselle (konfliktien lopettaminen diplomaattisin keinoin, taloudelliset yhteistyökumppanuudet jne.) Talouskasvu on nimittäin yksi kestävän kehityksen tavoite ja se yleensä tulee mukana ns. palkkiona muiden tavoitteiden suorittamisesta, kun ihmiselle annetaan hyvä elämä ja hyvinvointi. Ihmiset saavat lopulta aikaan talouskasvun.

0
Dmitry Trubnikov
Helsinki

Kirjailija ja blogisti. Jari Kilpisen vaalipäällikkö Helsingistä. Seuraa twitter tilini ja ota siellä yhteyttä.

Harrastan pöytätennistä ja juoksemista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu