Hongkongin oppositio ajautuu yhä ahtaammalle

Hongkongin hallitus julkisti tänään uusia toimia oppositiota vastaan. Ajoitus on siinä mielessä täydellinen, että eilen vietetty vappu on myös Hongkongissa ollut perinteinen mielenosoituspäivä, tosin suuria protesteja ei kaupungissa ole useaan vuoteen nähty.

Julkistus koskee Hongkongin paikallisvaltuustoja, jotka toiminnaltaan vastaavat jokseenkin Suomen kunnan- ja kaupunginvaltuustoja. Valtuustoja on yhteensä 18, joista edellisissä vuonna 2019 pidetyissä vaaleissa 17 päätyi oppositio-enemmistöön. Tuolloin valtuustoissa oli yhteensä 479 paikkaa, joista 452 valittiin suorilla vaaleilla. Samana vuonna Hongkongissa myös nähtiin laajoja mielenosoituksia, jolloin vaalit muuttuivat epäviralliseksi kansanäänestykseksi mielenosoitusten tavoitteista, ja tulos oli sen mukainen: oppositio sai yhteensä 388 paikkaa, äänestysprosentin ollessa 71.23%, mikä on Hongkongin historian korkein.

Nyt hallitus on mylläämässä koko järjestelmää uusiksi: jatkossa paikkoja valtuustoissa on 470, joista 88 on suoraan valittuja. 27 jäsentä saavat paikkansa virkansa puolesta, kun taas muut jäsenet ovat joko hallintojohtajan, tai erilaisten komiteoiden nimittämiä. Lisäksi jokainen ehdokas joutuu käymään läpi ennakkotarkistuksen ennen ehdolle pääsemistä. Tosin sanoen, demokraattisesti valitut elimet ollaan korvaamassa hallituksen kumileimasimilla, jolloin opposition jo valmiiksi vaikea asema heikkenee entisestään.

Virallisesti uudistuksen syynä on kansallinen turvallisuus: hallintojohtaja John Leen mukaan tavoitteena on estää valtuustojen päätyminen Kiinan vastaisten voimien haltuun. Mutta kun huomion, kuinka selvästi oppositio voitti edelliset vaalit, ovat todelliset motiivit selviä. Samalla Hongkongin hallitus on käytännössä leimaamassa suuren osan Hongkongin asukkaista valtion vihollisiksi, vain sen takia ketä äänestivät.