Hongkongin ”vaalit”: demokratian irvikuva

Hongkongissa on tänään vaalipäivä. Tarjolla on 90 paikkaa kaupungin alueparlamenttiin, eli lainsäädäntöneuvostoon. Nämä ”vaalit” ovat kuitenkin täysi vitsi.

Jotta tilanteen absurdiuden voi ymmärtää, kannattaa aloittaa vuodesta 2019, jolloin kaupungissa nähtiin laajoja mielenosoituksia. Marraskuussa 2019, kaupungissa järjestettiin paikallisvaalit, joissa valittiin jäsenet 18:sta paikallisvaltuustoon. Paikkoja valtuustoissa on yhteensä 479, joista 452 valittiin suorilla vaaleilla. Lopputuloksena, kaupungin demokratia-liike sai 388 paikkaa, ja enemmistön 17:sta valtuustoon. Äänestysprosentiksi muodostui 71,23%, joka oli 24,22 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisissä vaaleissa vuonna 2015. Monet valituista olivat myös ottaneet osaa mielenosoituksiin.

Paikallisvaalien tulos paransi demokratia-liikkeen mahdollisuuksia lainsäädäntöneuvoston vaaleissa, jotka oli alunperin tarkoitus pitää syyskuussa 2020. Tuolloin lainsäädäntöneuvostoon kuului 70 jäsentä, joista 35 valittiin yhden hengen vaalipiireistä. Toiset 35 valitsivat ns. ”functional constityencyt”, eli erilaiset ammattiryhmät. Noista ammattiryhmien paikoista kuusi oli korvamerkitty paikallisvaltuustojen jäsenille: yhden valtuutetut valitsivat keskuudestaan, loput viisi valittiin Hongkongin laajuisella listavaalilla.

Voittamalla paikallisvaalit, demokraatit siis onnistuivat varmistamaan itselleen yhden lisäpaikan, sekä huomattavasti ohentamaan Peking-mielisten ehdokaslistoja. Parantaakseen mahdollisuuksiaan entisestään, demokraatit järjestivät yhteiset esivaalit kesällä 2020, joihin otti osaa yli 600 000 ihmistä. Paikallisvaltuustot myös nimittäisivät 117 jäsentä 1200-jäseniseen vaalikomiteaan, jonka tehtävänä oli valita aluehalinnon johtaja, nostaen heidät mahdolliseen vaa’ankieliasemaan. Demokraateilla oli siis kaikki edellytykset historialliseen vaalivoittoon, mutta kuten uutisista näkee, näin ei tapahtunut.

30. kesäkuuta 2020, klo 23 paikallista aikaa, Hongkongissa astui voimaan ankara ”kansallisen turvallisuuden laki”, jonka perusteella viranomaiset ovat käytännössä hiljentäneet demokratialiikkeen. Demokraattien esivaalien jälkeen, viranomaiset ilmoittivat aloittavansa tutkinnan vaalien johdosta, epäiltyjen turvallisuuslaki-rikkomusten takia (tästä lisää myöhemmin). Vaaliviranomaiset myös käyttivät turvallisuuslakia perusteena, näiden hylätessä 12 demokraattiehdokasta, joihin lukeutui myös neljä istuvaa lainsäätäjää. Hieman hylkäysten jälkeen, hallintojohtaja Carrie Lam ilmoitti käyttävänsä hätätila-lakia vaalien siirtämiseksi. Viralliseksi syyksi annettiin käynnissä oleva korona-pandemia, mutta todelliset syyt ovat selkeästi poliittisia.  Tästä hetkestä lähtien, Hongkongin poliittinen tilanne on heikentynyt nopeasti.

11. marraskuuta 2020, lainsäätäjät Alvin Yeung, Dennis Kwok, Kwok Ka-ki ja Kenneth Leung, erotettiin lainsäädäntöneuvostosta Kiinan keskushallinnon yksipuolisella päätöksellä. Kyseessä ovat samat neljä lainsäätäjää, joiden ehdokkuuden hylkäämisestä mainitsin aikaisemmin. Reaktiona erotuksille, loputkin demokraatit erosivat lainsäädäntöneuvostosta. Eroamisten myötä, neuvostoon jäi vain yksi oppositio-poliitikko, Civic Passion-puoluetta edustanut Cheng Chung-tai. Lopulta hänetkin erotettiin neuvostosta 26. elokuuta 2021.

Mainitsin aikaisemmin demokrattien esivaalit, ja niiden pohjalta aloitetun tutkinnan. Noh, tämän osalta paska osui tuulettimeen, 6. tammikuuta 2021, kun poliisi pidätti yhteensä 55 aktivistia epäiltynä ”valtion vastaisesta toiminnasta”, johtuen heidän osallisuudestaa kesän esivaaleihin. Tuossa linkkaamassani Ylen jutussa luvuksi on mainittu 53, mutta heidän lisäksi myös operaation hetkellä vankilassa olleet Tam Tak-chi ja Joshua Wong päätyivät operaation kohteiksi. Helmikuun lopulla, pidätetyistä 47 asetettiin virallisesti syytteeseen ”valtion vastaisesta toiminnasta”, josta maksimirangaistus on elinkautinen. Syytteet liittyivät esivaaleihin: poliisin mukaan demokraattien pyrkimyksenä oli voittaa enemmistö lainsäädäntöneuvostossa, ja sen turvin rampauttaa aluehallinnon toiminta. Myöhemmin keväällä, Kiina ilmoitti muutoksista Hongkongin vaalijärjestelmään. Tästä päästäänkin tämän päivän vaaleihin.

Jo tuo aikaisemmin kuvailemani vaalijärjestelmä teki demokraattien enemmistöön pääsyn lähes mahdottomaksi, mutta tehdyt muutokset tuohosivat pienimmätkin toivon rippeet. Kirjoitin näistä muutoksista aikeisemmin täällä, mutta kertauksen vuoksi:  lainsäädäntöneuvoston jäsenmäärää kasvatettiin 90:een, mutta näistä vain 20 valitaan suorilla vaaleilla. ”Functional Constituencyt” valitsevat 30 jäsentä, ja loput 40 nimittää aikaisemmin mainitsemani vaalikomitea. Myös vaalikomitean koostumusta muutettiin kasvattamalla sen jäsenmäärää 1500:aan. Demokraattien hallitsemien paikallisvaltuustojen edustus taas poistettin molemmista elimistä kokonaan. Samalla perustettiin erillinen komitea, jonka tehtävänä on varmistaa, että jokainen ehdolle pyrkivä on tarpeeksi isänmaallinen. Ja koska tämähän ei vielä riitä, on Hongkongin hallitus päättänyt puhdistaa paikallisvaltuustotkin demokraateista.

Tiivistettynä, vuoden 2019 paikallisvaaleissa hongkongilaisille annettiin mahdollisuus äänestää vapaissa vaaleissa, jolloin he osoittivat selvästi, millä puolella seisovat. Siitä lähtien, Kiina on Hongkongin hallituksen avustuksella tehnyt kaikkensa tuon tuloksen mitätöimiseksi. Demokratia-liikkeen johtohahmot ovat joko vankilassa tai maanpaossa, ja vielä vapaalla olevat aktivistit on suljettu politiikan ulkopuolelle.

Kirjoitushetkellä käynnissä on äänestyksen viimeinen tunti. Tuloksista ei siis ole vielä tietoa, tosin, kaiken kirjoittamani perusteella niillä tuskin on muutenkaan väliä. Äänestysaktiivisuus vaikuttaa kuitenkin jääneen historiallisen alhaiseksi: RTHK:n mukaan, paikallista aikaa kello 19:30 mennessä äänestämässä oli käynyt 26,5% äänestäjistä. Vuonna 2016 vastaava luku samaan aikaan oli 43.6%. Ja tämä siis suorissa vaalipiireissä. Ammattiryhmillä vastaava luku oli 27,9%, ja vuonna 2016 54,2%. Vaalikomitean jäsenistä taas 97,5% on käynyt äänestämässä. Jostain syystä, Kiinan valtionmedia on päättänyt pitää esillä juuri vaalikomitean äänestysaktiivisuutta.

Näistä ”vaaleista” on siis todellakin muodostumassa farssi. Carrie Lam on jo valmiiksi kiistänyt vastuunsa alhaisesta aktiivisuudesta, ja jopa esittänyt, että alhainen äänestysprosentti olisi merkki tyytyväisyydestä hallintoa kohtaan. Tätä näkökulmaa varmaan pyritäänkin tuomaan esiin vaalien jälkeen. Oli miten oli, Hongkongille, tämä päivä ei lupaa hyvää.

+4
Eero Kivistö
Vihreät Kotka
Ehdolla aluevaaleissa

Ihmisoikeusaktivisti, ja vihreä paikallistoimija Kotkasta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu