Valta vaihtuu, suunta ei

Oho, kirjoitustaukoni hieman venähti. Ottaen huomioon, että edellinen kirjoitukseni käsitteli Hongkongin vaaleja, on lienee ihan loogista, että paluuni käsittelee samaa aihetta. 8.5.2022 Hongkongissa nimittäin järjestetään vaalit, joissa valitaan aluehallinnolle uusi johtaja.

Jälleen kerran, nämä ”vaalit” ovat puhdas vitsi. Kuten aikaisemmissa kirjoituksissani olen maininnut, hallintojohtajan valitsee 1500-jäseninen vaalikomitea, jonka koostumusta olen aikaisemmin käynyt läpi. Lisäksi määräaikaan mennessä ehdolle oli asettunut vain yksi henkilö: aluehallinnon entinen pääsihteeri ja turvallisuusministeri John Lee. Valitettavasti, Hongkongin asukkaita tämä vitsi tuskin naurattaa.

Kesällä 2020 Hongkongissa astui tunnetusti voimaan ankara kansallisen turvallisuuden laki, jonka myötä kaupungin aktiivinen demokratia-liike on onnistuttu rampauttamaan. Tämä on kuitenkin vasta alkua, sillä yhdeksi John Leen tärkeimmistä tehtävistä tulee olemaan turvallisuuslainsäädännön tiukentaminen. Syynä tähän on Hongkongin perustuslain artikla 23, joka velvoittaa aluehallinnon säätämään oman turvallisuuslakinsa. Kirjoitushetkellä voimassa oleva turvallisuuslainsäädäntö on puolestaan Pekingin keskushallinnon läpiajamaa.

On varmaan ihan syytä muistuttaa, minkälaista lakia Leen on määrä tiukentaa, joten otetaan esimerkiksi tähän mennessä laajin turvallisuuslaki-tapaus: tammikuussa 2021 poliisi pidätti yhteensä 55 aktivistia, jotka olivat ottaneet osaa kesällä 2020 järjestettyihin epävirallisiin esivaaleihin. Helmikuun lopulla, pidätetyistä 47 asetettiin syytteeseen ”valtion vastaisesta toiminnasta”, josta maksimirangaistus on elinkautinen. Kirjoitushetkellä syytteiden nostamisesta on siis kulunut reippaasti yli vuosi, joten mitä syytetyille kuuluu nyt? Tiivistetysti, ei hyvää: syytetyistä 34 on edelleen tutkintavankeudessa. 13 aktivistia on vapautettu takuita vastaan, mutta osana takuuehtoja, heiltä on kielletty kaikenlainen poliittinen toiminta, sekä haastattelujen antaminen lehdistölle. Oikeudenkäynnin alkua on myös siirretty useaan otteeseen, ja kirjoitushetkellä sen on määrä alkaa aikaisintaan kesäkuussa.

Toisin sanoen, jo nykyisen turvallisuuslain pohjalta hallinnon julkinen vastustaminen voidaan tulkita uhaksi kansalliselle turvallisuudelle, ja tällä verukkeella pidätettyjä voidaan pitää tutkintavankeudessa määrittelemättömän pitkiä aikoja. Kysymys kuuluu, miten ihmeessä tällaista lakia voi enää tiukentaa? Vielä kirjoitushetkellä hallintojohtajana toimiva Carrie Lam on puhunut uusien turvallisuuslaki-rikosten luomisesta, mutta yksityiskohtaisia suunnitelmia ei ole tiedossa. Muut hallinnon virkamiehet ovat puhuneet julkisuudessa ”porsaanreikien tukkimisesta”, mutta jälleen kerran, mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Hongkongin aluehallinto on jo kertaalleen yrittänyt säätää omaa turvallisuuslakia vuosina 2002-2003. Tuolloin lakiesitys johti laajoihin mielenosoituksiin, joiden seurauksena silloinen hallintojohtaja Tung Chee-wha päätyi laittamaan lainvalmistelun jäihin, sekä pyytämään julkisesti anteeksi. John Leellä vastaavaa riskiä ei käytännössä ole, vaan hän pystyy ajamaan muutoksensa läpi ilman suurempaa vastustusta. Toivon tietenkin olevani väärässä, mutta syitä positiivisuudelle en tässä kohtaa näe.

+1
Eero Kivistö
Vihreät Kotka
Ehdolla aluevaaleissa

Ihmisoikeusaktivisti, ja vihreä paikallistoimija Kotkasta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu