Sammio
Kirjaudu blogeihin

ELÄMÄÄ IHMEELLISELLÄ PLANEETALLA MAA

      On käsittämätöntä, että kun elämä tällä planeetalla joskus jostain kumman oikusta syntyi, niin yhdestä solusta on jakautunut tämä äärimmäisen monimutkainen todellisuus,  joka ympärillämme vallitsee. Se oli valtavan monimutkainen jo ennen jurakautta dinosaurusten aikaan saati sitten nyt. Tämä kaikki kesti kehittyä vain muutama sata miljoonaa vuotta.

       Elämälle välttämättömien kaasujen ja nesteiden kiertokulku on suorastaan häikäisevän nerokas järjestelmä. Eläinten solut tarvitsevat happea ja saavat sitä ilmakehästä ja luovuttavat prosessin seurauksena hiilidioksidia, jota kasvit taas tarvitsevat yhteyttääkseen, jonka tuloksena syntynyt happi palaa ilmakehään. Ja mikä hämmästyttävintä, typen ja hapen suhde säilyy oikeana 78-21 % (1 % argonia ja muita kaasuja). Elämälle välttämätön vesi taas haihtuu meristä, järvistä ja joista, tuuli kuljettaa sen melko tasaisesti ympäri maailmaa sataakseen eliökunnan käyttöön.

       Kerran asetuttuaan elämä istuu tavattoman sitkeässä kestäen
äärimmäisiä oloja. Hyvänä esimerkkinä on 540 miljoonaa vuotta vanha karhukainen, jonka suurimmat lajit ovat 1,5 mm kokoisia ja pienimmät mikroskooppisia. Ne vaipuvat tarvittaessa ns. kryptobioosiin, jossa niiden aineenvaihdunta on 0,01 prosenttia normaalista. Silloin ne kestävät lähes mitä tahansa; avaruuden tyhjiötä asteen päässä absoluuttisesta nollapisteestä, tuhansien barien painetta, 150 asteen kuumuutta sekä röntgen- ultravioletti- ja radioaktiivista säteilyä tuhat kertaisesti ihmiseen verrattuna. Niitä on löydetty elävinä valtamerien pohjalta, korkeimpien vuorien huipulta, kuumista lähteistä, kuivimmilta aavikoilta ja kylmimmiltä navoilta. Tavallisemmin kuitenkin lajit kuolevat sukupuuttoon ja uusia kehittyy. Elämme nyt parhaillaankin suuren sukupuuttoaallon keskellä.

      Kaikesta huolimatta viimeisin suuri sukupuuttokin, dinosaurusten, oli hiuskarvan varassa. Ajatelkaa, valtava asteroidi matkaa halki avaruuden miljardeja vuosia osumatta mihinkään, iskeäkseen Jukatanin niemimaalla valtavaan rikkiesiintymään, josta vapautunut rikkihappo ja tuhka pimensivät auringon vuosituhanneksi, aiheutti maailmanlaajuisia metsäpaloja, jäädytti maapallon ja tappoi 90% elämästä. Jos, maa kun pyörii, se olisi iskenyt vain muutaman minuutin aiemmin tai myöhemmin, se olisi pudonnut mereen; jättimäinen tsunami ja paljon vesihöyryä, mutta, ei tulimyrskyä, ei ydintalvea, ei sukupuuttoa ja… ei meitä.

Elämme parhaillaan pleistoseenisen maailmankauden kenotsooista jääkausijaksoa, joka alkoi 2,76 miljoonaa vuotta sitten. Tällä jääkausijaksolla navat ovat olleet jäässä laajemmin (glasiaalit, jotka kestävät noin satatuhatta vuotta ja joista viimeinen, Veiksel-jääkausi päättyi 11600 vuotta sitten) tai suppeammin (interglasiaalit, jotka kestävät tuhansista kymmeniin tuhansiin vuosiin ja jollaista elämme nyt). On siis menossa lyhyehkö leuto holoseeni- kausi, jonka lämpöhuippu loppui noin 5000 vuotta sitten ja tuolloin arktisella oli 4-5° nykyistä lämpimämpää.

          Tällaiset  jääkausijaksot kestävät kymmeniä miljoonia vuosia. Lämpimämmät jaksot, jolloin navat eivät ole jäässä, kestävät satoja miljoonia vuosia  (viimeisin, dinosaurusten aika kesti noin 200 miljoonaa vuotta). Tuolloin oli 8-15 astetta nykyistä lämpimämpi. Antarktiksella oli sademetsä. Sieltä on löydetty myös dinosaurusten luita. Meret olivat päiväntasaajalla jopa 32-asteisia. Merenpinta oli 130-150 metriä nykyistä korkeammalla. Tätä jaksoa edelsi kymmeniä miljoonia vuosia kestänyt permikauden jääkausijakso. Jääkausia on siis ollut kymmeniä tai satoja riippuen siitä, lasketaanko jaksot yhdeksi vai useaksi erilliseksi jääkaudeksi. Joidenkin tutkijoiden mukaan maapallo on ollut joskus jopa jääpallo.

         Kaudet syntyvät  maan radan ja akselin kallistuskulmien muutosten, muiden planeettojen liikkeen ja siten niiden gravitaation muutosten vuoksi. Maan radan kulma vaihtelee, sen akselin kallistuskulma vaihtelee 21,8°-24,4° välillä 21500 vuoden välein edesauttaen jääkausien muodostumista ollen nyt 23,5°. Auringon aktiivisuuden syklit vaikuttavat myös ilmastoon aiheuttaen ns. pieniä jääkausia. Sitten on tietysti nämä lyhimmät syklit, vuodenajat, jolloin talvella jää- ja lumialue levittäytyy laajemmalle pohjoisella pallonpuoliskolla.

           Olemme jälleen menossa kylmää huippua kohti, mutta ei kannata pelästyä. Se ei tapahdu vielä tuhansiin vuosiin ja silloin on ihminen kuollut jo sukupuuttoon aikoja sitten. Jääkaudet tulevat toistumaan tällä jääkausijaksolla vielä kymmeniä miljoonia vuosia.

      Maapallo kiitää avaruudessa kuin täydellinen avaruusalus kyydissään lukematon määrä matkustajia. Kukaan ei tiedä kuinka yleistä tai harvinaista elämä universumissa on, mutta veikkaan sen olevan melko harvinaista, koska muuttujia on niin paljon. Toisaalta, kun mahdollisuuksia on lähes rajattomasti, tuottaa sekin valtavan määrän elollisia planeettoja.

      Ja tämä todellisuus ympärillämme on olemassa oikeastaan vain hetken tai tarkemmin sanottuna yhden pisteen ajan, koska sekunnin päästä ei vielä ole olemassa ja sekunti sitten… sitäkään ei enää ole. On vain loputon jono nykyhetkiä. Pystymme myös luomaan illuusion nykyhetkestä esimerkiksi elokuvissa, vaikka sitä todellisuutta ei enää ole olemassa. Lisäksi koemme nykyhetken samanaikaisesti joka puolella, vaikka todellisuutemme eroavatkin toisistaan. Teoriassa eroa voi olla joitain nanosekunteja riippuen siitä, missä asennossa kulloinkin avaruudessa kiidämme, mutta sillä ei ole merkitystä, koska asentomme vaihtelee ja vauhti on suhteellista, koska avaruudessa mikään ei ole ns. paikallaan, joten vauhtia täytyy aina verrata johonkin muuhun. Ajan suhteellisuus käy paremmin ilmi, kun kaksi kohdetta etääntyy toisistaan nopeudella, joka lähenee valon nopeutta, kuten Einstein suhteellisuusteorioissaan osoitti, aika hidastuu ja kuljettaessa valon nopeudella se pysähtyy kokonaan.

      Ihmisaivot ovat tunnetun maailmankaikkeuden monimutkaisin organismi. Ja ihmiskunta on nykyisin kuin yksi organismi, yhdet aivot, jonka miljardit hermosolut ovat eri aallonpituuksilla jatkuvasti yhteydessä. Sen solut uusiutuvat koko ajan, kehittyvät ja siirtävät kollektiivista muistia eteenpäin. Ihmiskunnan kehitys on ollut kuin exponentiaalinen funktio. Ensin hidasta, sitten nopeutunut nopeutumistaan. Kaikki alkoi ihmiskunnan tärkeimmästä keksinnöstä, tulen kesyttämisestä. Se on mahdollistanut kaiken, ruoan kypsentämisestä avaruusmatkailuun. Toisena tuli puhekyky, joka mahdollisti tiedon siirtämisen sukupolvelta toiselle. Viimeisen sadan vuoden aikana kehitys on ollut suorastaan räjähdysmäistä.  Sellainen ei voi jatkua loputtomiin. Ja on suuri paradoksi, että samaan aikaan elää ihmisiä ainakin kolmelta aikakaudelta; Amatsonin viidakossa eletään kivikautta, šharia-lakia noudattavat arabi-heimot ovat jääneet keskiajalle ja huipulla euroopalainen nykyihminen. Lasken euroopalaisiksi myös amerikkalaiset ja australialaiset.

      Äkkiä ajatellen maailmassa näyttäisi vallitsevan jonkinlainen järki ja järjestys. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kaikki on jatkuvaa kaaosta.  Yhden yksilön kuten Donald Trumpin tai Vladimir Putinin päähänpisto voi vaikuttaa elämään maailmanlaajuisesti. Puhumattakaan Hitleristä, Stalinista tai muista diktaattoreista. Kaikki muukin vaikuttaa koko ajan kaikkeen muuhun. Ja ainoat lait, joita kaikkien on pakko noudattaa ovat luonnonlait. Niitä on mahdotonta rikkoa. Mikään ei esimerkiksi voi liikkua valoa nopeammin, koska seurauksena olisi mahdoton paradoksi.

      Ihmiselimistön solut kuolevat, tappavat toisiaan ja korvautuvat varastossa olevilla soluilla. Näin elämä uusiutuu jatkuvasti. Ihminenkään ei ole vuoden kuluttua näin ajatellen enää sama lihas- hermo- ja munasoluja lukuun ottamatta. Solut siirtävät tiedon uusille soluille DNA:n avulla. Uusiutumattomiin soluihin kertyy myrkyllisiä jätteitä ja vanhenevan ihmisen entsyymit eivät enää pysty korjaamaan mutaatioita, joita tapahtuu elimistössä koko ajan. Ihminen vanhenee ja lopulta kuolee.

      Elämällä ei siis näyttäisi olevan mitään erityistä tarkoitusta. Se vain jatkaa itseään. Vahvimmat viettimme, hengissä säilymisen vietti ja suvunjatkamisvietti pitävät tästä huolen.  Kyynikko voisi väittää, että elämän tarkoitus on kuluttaa aikaa mahdollisimman mukavasti mahdollisimman pitkään ennen kuolemaa. Kosmisessa mielessä meitä ei pitäisi olla edes olemassa. Elämä vaikuttaisi olevan jonkinlainen erikoinen välitila, jolloin huomaamme ajan kulun. Kuolemassa se jälleen pysähtyy.

      Yhtä asiaa kosmologien kaavat eivät ole minulle selittäneet: alkuräjähdyksen jälkeen maailmankaikkeus on laajentunut kiihtyvällä vauhdilla, jolloin sen pitäisi olla laajimmillaan nyt, eli meidän pitäisi olla tämän ”pallon” laidalla. Koemme kuitenkin olevamme kaiken keskellä ja alkuräjähdys tämän ”pallon” laidoilla. Maailmankaikkeus laajenee ympärillämme, mutta kun katsomme tätä laajenemista tarpeeksi pitkälle mihin suuntaan tahansa, tuleekin alkuräjähdys vastaan. Asiaa on vaikea ymmärtää ihmisaivoin, koska aika neljäntenä ulottuvuutena on erottamaton osa aika-avaruutta. Mutta pitääkö alkuräjähdysteoria ylipäänsä paikkansa? Miten kaikki voi mahtua äärettömän pieneen singulariteettiin? Miten ennen sitä ei ollut mitään? Ja miten ”ei mikään” voi räjähtää? Sehän tarkoittaa samaa kuin mikään ei räjähdä. Uskon ennemminkin, että laajeneminen alkaa jossain vaiheessa hidastua kunnes painovoima voittaa ja alkaa vetää kaikkea kasaan kunnes se ei enää mahdu pienempään tilaan ja räjähtää uudelleen. Tämä toistuisi mahdollisesti loputtomiin. Toiset tiedemiehet uskovat multiuniversumiin, jossa tällaisia universumeita olisi kuin kuplia rinnakkain miljardeittain. He pitävät siitä todisteena avaruudesta löytynyttä muuta avaruutta kylmempää aluetta, joka johtuisi kahden universumin yhteen törmäyksestä, vaikken ymmärrä, miten  nämä lämpötilat on mitattu ja eikö sen siinä tapauksessa pitäisi olla muuta lämpimämpi alue.

      Vaikka kaikki edellä kertomani on yleisessä tiedossa, yksi asia ei ole muuttunut. Ihminen ei ole menettänyt uskoaan jumaliin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu

Kommentit (11)

Kommentoi

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kommentoida.
  1. gavia52
    Juha Vesamäki #3200198

    Ihminen ei tosiaan ole menettänyt uskoaan jumaliin, ja tuskin kovin pian näin tapahtuneekaan. Tiede taas on sen uskon menettänyt jo kauan sitten, eli voitaisiin sanoa, että tiede ei usko ennen kuin näkee.

    Tähän sopinee hyvin Neil deGrasse Tysonin kommentti kirjassaan ”Tähtitiedettä kiireisille”: ”Ainutlaatuisuus on varsin epätodennäköistä”, tai jotain tuollaista hän sanoi.
    Jos vaikka oletetaan universumin olevan ääretön, niin jossain muualla maailmankaikkeudessa toinen Juha Vesamäki vastaa toisen Eino Kuuselan plogiin, siis vaikka todennäköisyys siihen olisi vain hitusen nollasta poikkeava niin äärettömyydessä sekin riittää.

    Ilmoita asiaton viesti

  2. Esko Karinen
    Esko Karinen #3200233

    Kiitoksia kirjoituksesta ja siitä että se ei ollut niin ihmiskeskeinen kuin usein.

    Voisi jopa kuvitella ettei ihminen ohjaakaan maapallon lämpötilaa toiminnallaan. (sarkasmia).

    Tuo ”ihmiskunta on yhdet aivot” ehkä kuitenkin on liiaksi tulevaisuudenuskoinen. Yhtenäinen aivottomuus on yhtä lailla vallalla. Ja emme itse asiassa tiedä, etteikö eliöt voisi olla yhteydessä toisiinsa, etteikö tietoisuus voisi olla esim. pilvessä. Viittaan tällä Rupert Sheldraken näkemyksiin, joita hän on selvittänyt useissa kirjoissaan ja useissa suoritetuissa tieteelliset mitat täyttävissä kokeissa.

    Myös muualla voi ja tavallaan pitäisikin olla vähintään yhtä suurta älykkyyttä, todennäköisesti eri tavoin järjestynyttä. Esim linnun ajattelu on hyvin erilaista kuin ihmisen, eivät silti ole mitään tyhmiä.

    Ihmisen ajattelu on varsin rajoittunutta. Tämä perustuen esim siihen että yhteyttämisessä käytetään vain kapeaa aaltoaluetta hyväksi. Analogisesti ajatellen ihminen kykenee käyttämään vain kapeaa ajattelun sektoria
    hyväkseen.

    Ennen nettiä on myös ollut yhteistä tietoisuutta ihan tavanomaisiinkin teknologioihin perustuen. Mitä muuta yhteinen uskonto voisi olla.

    Yleisesti sanoen, monet nykytieteen näkemykset menneisyydestä perustuvat skenaarioihin, jotka eivät ole kovin hyvin todistettuja. Esim. noista jääkausista jäi mainitsematta interstadiaalit, joilla paikataan melko ammottavia aukkoja jääkausiteorioissa.

    Suomessakin on löydetty 49000 vuoden ikäinen puunrunko, ja siihen aikaan Suomessa on ollut väitetysti 3 km:n paksuinen jääpeite.

    Tietääkseni ei enää uskota, että tavara lähtisi peruuttamaan kohti singulariteettia. Ihan sen vuoksi kun erkanemisnopeus kiihtyy, ei hidastu.

    Ilmoita asiaton viesti

  3. JuhaniVehmaskangas

    Ilkeä, aiheeseen liittymätön, kommenttini:

    Säännöt: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ohjeita-ja-tietoa-blogipalvelusta/
    Älä huuda eli käytä isoja kirjaimia.
    Älä otsikoi pelkillä isoilla kirjaimilla.

    Jos haluat ”huutaa” niin kirjoita:
    pienempikuin-merkki b suurempikuin-merkki
    KOKEILE!
    loppuun muuten sama mutta kauttaviiva ennen b-kirjainta.

    Huomaa: tuo b boldaa, eli lihavoi, i tekisi kursiivia.

    Ilmoita asiaton viesti

    • Eero Kuusela
      Eero Kuusela #3200351 Kirjoittaja
      Vastaus kommenttiin: #3200280

      Todella lapsellista puuttua vain muotoseikkoihin mainitsematta mitään sisällöstä. Otsikoida voi aivan mainiosti isoin kirjaimin, kuten kirjoitukset useimmiten ovatkin. Se ei ole ilmaisua tai tätä muoti-sanontaa ”huutamista”. Jos et itse kirjoituksesta löytänyt mitään moitetta, niin jätän tuollaisen kritiikin täysin omaan arvoonsa. Varsinkaan kun itse jutussa ei isoja kirjaimia käytetty. No, kaikki saavat tyydytyksen tavallaan. Hiusten halkojatkin.

      Ilmoita asiaton viesti

  4. emailjuuso

    Kaikki tämä on toki puhdasta sattumaa. Ihmisen uskomusten mukaan. Mehän olemme ratkaisseet koko Universumin alun ja lopun. Vai olisiko tuo hieman itseriittoinen luulo vain. Uskomme korviemme välissä olevan 1,5 litran rasvaklöntin rajattomaan kykyyn saattaa olla hieman yliarvioitu.

    Ilmoita asiaton viesti

    • AnttiMikkonen1
      Antti Mikkonen #3200349
      Vastaus kommenttiin: #3200284

      Eihän me tiedetä mitä ennen alkuräjähdystä on ollut, eikä loppuennustuksistakaan ole kuin erilaisia teorioita.
      Se ettet sinä kykene astrofysiikan ongelmia ratkomaan, ei tarkoita ettei joku muu pystyisi. Uskot varmaan kuunkin olevan juustoa, siksi sinne ei voinut koskaan laskeutuakaan…

      Ilmoita asiaton viesti

      • emailjuuso
        Vastaus kommenttiin: #3200349

        Väärin meni. Olen niin älykäs, että tiedän ihmisen kykyjen rajat asioissa, jotka ovat ymmärryksemme ulkopuolella vaativuudeltaan. Tähän ei tuo mitään muutosta mikään koulutus. Tiede on uskonto muiden joukossa.

        Ilmoita asiaton viesti

        • KH
          Vastaus kommenttiin: #3200425

          Tiede ei ole uskonto, kuten jo näiden käsitteiden kantasanoista (tietää / uskoa) kaltaisesi älykäs ihminen varmasti kykenee päättelemään.

          Ilmoita asiaton viesti

        • gavia52
          Juha Vesamäki #3200508
          Vastaus kommenttiin: #3200425

          ”Tiede on uskonto muiden joukossa.”

          Esimerkiksi GPS:n antama sijainti perustuu uskontoonko vaiko kovaan tieteeseen. Ja niinkin vanhan ”uskonnon” kuin Newtonin painovoimateorian avulla voi laskea maan massan pudottamalla vaikka avaimen lattialle, no siinä kyllä pitää mitata sen avaimen kiihtyvys putoamisen aikana, ja tämä ei ehkä onnistune kovin helposti mutta teoriassa onnistuu.

          Ilmoita asiaton viesti

    • gavia52
      Juha Vesamäki #3200500
      Vastaus kommenttiin: #3200284

      ” Mehän olemme ratkaisseet koko Universumin alun ja lopun. ”

      Tuo pitää melko tarkalleen paikkansa uskonnoissa, ja niitähän riittää, mutta tiede kulkee eri latua. Tieteessä myönnetään vilpittömästi, että esim. maailmankaikkeuden aineesta on suurin osa hukassa tieteentekijöiltä, puhumattakaan sitten pimeästäenergiasta, mitä se sitten ikinä onkaan, niin siitä tiede ei voi esittää kuin hataroita arvailuja. Tieteellisissä teorioissa on kuulemma vielä sellainen outo ominaisuus, että ne on aina todistettavissa paikkansa pitämättömiksi, suhtistakin ollaan yritetty kammeta sijoiltaan syntymästään saakka, tosin heikolla menestyksellä.

      Eli kyllä siellä vajaan parin kilon rasvaklöntissä jotain järkeäkin on mutta paljon on sielläkin ”pimeää ainetta”.

      Ilmoita asiaton viesti

  5. jallerajala
    Jari Rajala #3200469

    Hyvää läppändeerusta joka osin perustelikin näkemykseni, että olemme tod.näk. ainoat älypäät universumissa, tänäpä. Niin monen monta uskomatonta yllätystekijääkin mahdollistavat olemisemme tällä upealla kultakutriplaneetalla, että ei voi ihmetellä kuinka onkin osunut nappiin. Olen myös pähkäillyt aihetta täällä usarissa > https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/jallerajala/266765-jokainen-on-astronautti/ Ja tuolla lisää > https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jallerajala/haamu-luo-tyhjyydesta-illuusion-olemisesta/

    Ilmoita asiaton viesti