Aatefanaatikot ja heidän alentuneen ymmärryskykynsä vaikutus demokratian keskusteluun – ja kehittämiseen.

Aatefanaatikot ja heidän alentuneen ymmärryskykynsä vaikutus demokratian keskusteluun – ja kehittämiseen.

Erityisesti vaikeat ajat kaivaa ihmisistä esiin aatefanaattisuutta kaikilta mahdollisilta suunnilta – ja aletaan laukoa hyvin emotionaaliselta pohjalta perustelematta leimaavia ja asioita epäanalyyttisesti niputtavia kirosananluontoisia aatefanaattisuuden ilmaisuja. Joissa on monta piirrettä joista tuossa tulikin jo ensimmäinen perusteltua

1. Fanaattisuuden alentama ymmärryskyky.

2. Jolla on paha vaikutus demokratian keskustelukykyyn – ei ymmärretä että jonkun toisen esittämä parannusehdotus – onkin sen toisen lähtökohdista syntynyt ehdotus kuin fanaatikon omat lähtökohdat.

3. Jolloin syntyy samantien käsitysilmapiiri – että vain se joka on fanaatikon lähtökohtia kehittävää – on aitoa kehitystä – loput on sosialistien, kommunistien, äärioikeistolaisten, viherpiipertäjien puuhastelua – jotka ansaitsee vain asenteellisen haukkumasanan.

4. Josta syntyy asetelma – että kun ei ole mitään eläytymisyritystäkään toisen esittämien asioiden lähtökohtiin.

5. Niin lopputulema on tämä – demokraattiseen keskusteluun ja päätöksentekoon perustuva kehitys pysähtyy.

6. Josta seuraa taas se – että ne joilla demokraattinen toisen lähtökohtiin eläytyvä keskustelu ja päätöksenteko pysyy ja jatkuu – kehittyvät ja ovat voittajia – ja jättävät nopeasti kauas taakseen fanaattisuuteensa juuttuneet. Sillä fanaattisuus ei kehitä mitään.

7. Joka on pääsyitä miksi mm fanaattinen Putinin Venäjä kaatuu. Siihen että sen kehitys taantuu.

8. Sillä ne näkökulmat jotka voisivat olla Venäjää kehittäviä ovatkin diktatuuria hitaasti ja varmasti nakertavia.

eerojuhani vaarala

Onko geoturvallisuuspoliittiset odotuksemme Yhdysvaltoja kohtaan väärät - onko Yhdysvalloilla geoturvallisuuspoliittista strategista kykyä ollenkaan.

Ainakaan Bidenin, Trumpin tai Harrisin hajanaisissa otteissa on huutanut koko ajan sen puute eikä minkäänlainen strategisuus.

Sama koskee Scholzia, Macronia ja brittejäkin.

Tämä nostaa korostuneesti esiin sen - että yksittäisillä mailla ja lähi-intressejä omaavilla yhteistyömailla - pitää olla geoturvallisuusstrategiat kunnossa ja iskuvalmiudessa.

Täysin riippumatta muista sopimuksista tai ns suurten valtioiden strategisesta harhailuista.

Muistaen sen että Euroopan reunavaltiot eivät voi luottaa täysin Scholzin kaltaisiin johtajiin - jotka ampuu omat Tauruksensa itse alas ennen kuin niitä on edes ilmaan laukaistu.

Scholzia voi siis pitää reunavaltioiden kannalta turvallisuuspoliittisena riskinä joka saattaa politisoida aseet ja asiat arvaamattomalla tavalla.

Jopa niin että Scholz saattaa olla Saksalle itselleen riski. Evätessään reunavaltioiden puolustuspotentiaalia mahdollistaen Venäjän nopeamman marssin Saksaan.

Jos Venäjä pääsee menestysvyöryyn Ukrainassa nousee Saksa turvattomuusasteikolla monta pykälää ylöspäin.

Tauruksilla ei silloin enää auta Kertsin siltaa tuhota.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu