Ei vientialat ansaitse parempaa palkkaa kuin julkinen sektori. Sillä vientialat tekee huonommin työnsä kuin julkinen
Vientialat ei saa aikaan sen enempää laadullisia kuin taloudellisiakaan tuloksia – kuten viennistä näkyy – eli miksi heidän pitäisi saada edes palkkaa saati parempaa palkkaa kun eivät täytä odotuksia.
Ei vientialat ansaitse parempaa palkkaa kuin julkinen sektori.
Sillä vientialat tekee huonommin työnsä kuin julkinen sektori.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010682357.html
Tämähän on fakta.
Esimerkiksi koulutus tuottaa kovia osaajia – ja vientialat tyrii niiden hyödyntämisen.
Esimerkiksi musiikkikoulutus tuottaa kansaknvälistä huippua.
Eikä vientibyrokraatit pidä asiaa minään.
Hoitajat hoitaa hyvin. Mutta heidät ajetaan julkiselta puolelta pois palkkasäästöjen takia.
Oikeistopolitiikka ei ole Suomessa oikein tervettä vaan pahasti asennehokema vääristynyttä.
–
Ilmoita asiaton viesti
Onpa teillä otsaa puhua ja mollata. Mitenkä olette itse osannut vääntää fyrkkaa?
Ilmoita asiaton viesti
On teillä otsaa tulla höpöttämään tuollaisia.
Vientialojen tehtävä on viedä – jos eivät vie niin eivät osaa hommaansa.
Ilmoita asiaton viesti
Vientiteollisuus on yksityissektoria ja siellä saa maksaa palkkaa niin paljon kuin lystää eikä kenelläkään ole nokan koputtamista.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta nähdyn perusteella sen palkkatasoa ei pidä asettaa julkisen tason yli – vaan potkuja pitäisi antaa jos ei.homma toimi. Ja jos ei sitä niin ainakaan valtion ei pidä antaa rahaa vientiräpellyksille. Yhtenä heti huippu-urheilu joka ei tuota mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kannata ottaa liian jyrkkää asennetta tyyliin ”ei tuota mitään”. Esimerkiksi vaaran vuosien loppupuolella Helsingin Olympialaiset oli tehokas keino nostaa Suomen profiili kansakunnaksi itsenäisten kansakuntien joukkoon.
Ilmoita asiaton viesti
Eheee
Ilmoita asiaton viesti
Kulttuuri on monta kertaa parempi, erittäin paljon laajemmin ja paljon enemmän ihmisiä tavoittava maailmalla kuin urheiilu.
Eikä kulttuuri ole mikään EM-hopeamitalisti tähdenlentojen maailma. Vaan esimerkiksi monet kirjailijat tuottaa vuosikymmeniäkin kuolemansa jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta kai tämä tyhmä kansa ansaitsee vientitthjiöahdinkonsa kun ei edes urheilun ja kulttuurin vientiperuseroavaisuuksia tajua.
Ilmoita asiaton viesti
Vientialat tuottavat ainakin keskimäärin selvästi rahassa mitattavaa tulosta, joten sillä on positiivista tuottavuutta. Julkisen sektorin tuloksia erityisesti hallintopuolella ei voi edes mitata rahassa vaan monen kohdalla he ovat vain menoeriä. Näinollen siellä työskentelevien tuottavuus on usein negatiivista eli he ovat vain tuottavuuden jarruja.
Ilmoita asiaton viesti
Kvartaalitadon lyhytajattelulla noin.
Mutta mitä vientykkejä ovat valtiot joiden julkinen sektori on surkea. Ei mitään.
Siis julkinen sektori tuottaa sekä terveyttä että tietoa ja osaamista.
Eli sitä mitä vientikin kipeästi tarvitsee.
Tietenkin kun viedään surkean kehitystason metsää kuten sellua, sahatavaraa ja polttopuita niin tuotto per puu on surkea eikä koulutustason tarvitse olla kaksinen.
Ilmoita asiaton viesti
Wikipedia
Aino Ackté järjesti ensimmäiset Oopperajuhlat Olavinlinnassa vuonna 1912.[5] Sen jälkeen juhlat järjestettiin kesinä 1913, 1914, 1916 sekä 1930, jolloin juhlat päättyivät taloudellisiin vaikeuksiin. Tapahtuma hiipui 37 vuoden ajaksi, kunnes vuonna 1967 ne aloitettiin uudelleen. Juhlien uudelleen alku tapahtui vuonna 1955 perustetuista Savonlinnan musiikkipäivistä ja niiden ohjelmaan kuuluneesta oopperakurssista, jonka opettajana toimi Wienin valtionoopperan tenori Peter Klein. Oopperakurssi esitti tuolloin Olavinlinnassa Ludwig van Beethovenin Fidelion. Sama teos esitettiin myös Suomen parhaiden solistien voimin Ulf Söderblomin johdolla.
Oopperajuhlia ryhdyttiin elvyttämään uudelleen vuonna 1965. Savonlinnan kaupunginhallitus asetti sitä varten työryhmän, jonka puheenjohtajana toimi kaupunginjohtaja Viljo Virtanen; jäseninä musiikkipäivien toiminnanjohtaja Pentti Savolainen ja matkailusihteeri Pertti Mutka.lähde? Juhlien maine kasvoi 1970-luvulla Martti Talvelan toimiessa niiden taiteellisena johtajana
Ilmoita asiaton viesti
Kimanen perusti vuonna 1970 viulisti Yoshiko Arain kanssa Kuhmon kamarimusiikkifestivaalin. Hän toimi myös sen taiteellisena johtajana 1970–1977 ja 1980–2005. Vuonna 2006 häntä seurasi Vladimir Mendelssohn. Vuodesta 1976 vuoteen 1979 Kimanen toimi Helsingin juhlaviikkojen johtajana. Taiteen keskustoimikunnan taiteilijaprofessorina hän toimi 2000–2005. Hän johti Lontoon Suomi-instituuttia vuodesta 2005 vuoteen 2007 ja siirtyi 1. syyskuuta 2007 lehdistövirkamieheksi Suomen Tokion suurlähetystöön. Kimanen on ollut vuodesta 2010 alkaen Kauniaisten musiikkijuhlien taiteellinen johtaja.
Ilmoita asiaton viesti
Avanti! (ital. Eteenpäin!) on suomalainen kamariorkesteri, joka perustettiin Esa-Pekka Salosen, Olli Pohjolan ja Jukka-Pekka Sarasteen aloitteesta vuonna 1983.[1] Orkesterin kokoonpano vaihtelee jousikvartetin ja sinfoniaorkesterin välillä tilanteesta riippuen, lähtökohtana on itse musiikki eikä orkesterin kokoonpano. Avanti! syntyi tarpeesta korkealaatuiseen yhteismusisointiin innostuneiden ja taitavien muusikoiden kesken, sekä tietoisuudesta siitä, että suuri osa nykymusiikista ja muusta harvoin kuullusta ohjelmistosta saattaisi muutoin jäädä soittamatta.
Ilmoita asiaton viesti
On ilo valistaa sinua kulttuurista, Raimo Niemimaa
Ilmoita asiaton viesti
Supmessa on vallitsevaa luulon ja tietämättömyyden yjdistelmä kulttuurista
Ilmoita asiaton viesti
Sen kävijämäärä on noin 70 000 vierasta vuodessa, siitä runsaat 10 prosenttia on ulkomaalaisia. Savonlinnan Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ry vastaa Oopperajuhlien tuotannosta, lipunmyynnistä ja markkinoinnista. Oopperajuhlien oheisliiketoiminnasta vastaa tytäryhtiö Savonlinnan Oopperajuhlat Oy.
Ilmoita asiaton viesti
Kulttuuri kuten myös matkailukohteet on viety ulkomaille kun ihmiset tulee niitä katsomaan ja tuo rahaa tullessaan.
Ihan kuin joutuisin selittämään alakoululaiselle joka ei.vielä.ymmärrä ei tiedä paljoakaan.
Ilmoita asiaton viesti
https://festivals.fi/kuhmon-kamarimusiikki-paattyi-suureen-suosioon-vuoden-2024-teema-on-rajalla/
Ilmoita asiaton viesti
https://kaustinen.net/esiintyjat-2024/
Ilmoita asiaton viesti
Kulttuurivienti on myös kulttuurivaihtoa – esiintyjiä ulkomailta on yhtä kuin esiintymistilaisuuksia ulkomailla joka on yhtä kuin palkkatuloja ulkomailta.
Ilmoita asiaton viesti