Filosofinen ja käytännöllinen näkökulma oheiseen tuuppaustekstiin

Filosofinen ja käytännöllinen näkökulma oheiseen tuuppaustekstiin

Filosofinen näkökulma – valinnanvapauden korkein aste on että yhteiskunta sekä järjestää ihmisille hyvät valinnan vaihtoehdot ja että yhteiskunta tekee hyvän valinnan ihmisten puolesta automaatioksi – kuten liikennevalojärjestelmä. Olemme siis mitä syvimmin politiikan ja demokratian ytimessä.

Mutta yhteiskunnan pitää tarjota myös kaksi äärimmäisen valinnanvapauden muotoa eli 1. Taide – ihmisen luovuuden valinnanvapaus on suurinta ja edullisinta kynän ja paperin kohtaamisessa – ja 2. Luonnossa olemisessa luonnon ehdoilla luontoa vahingoittamatta – koska siellä on vähän valmiiksi ihmisen järjestämää – korkeintaan vaatteet, tulenteko ja ruokailuvälineet, laavukangas, makuualusta, makuupussi, risukeitin, kirves, puukko, onkivehkeet. Olevaisen kohtaaminen luonnossa on yhteiskuntajärjestelyistä vapaata, avointa välitöntä kohtaamista luonnon kanssa mukaan lukien mahdolliset vapaat kohtaamiset eläinten kanssa. Tuo luonto tuossa ei ole yhteiskunnan järjestämää – tosin pahasti pilaamaa.

Käytännöllinen näkökulma – tutkija on tuossa Ylen jutussa ihan kynnyksellä sanoa että mainitsemiinsa pyöräilyn ongelmiin ratkaisu on sähköpyörä.

” Tuuppauksen ytimessä on syvä ymmärrys ihmisen käytöksestä, siis psykologiasta ja käyttäytymistieteistä. Miten ihmisen tiedonkäsittely toimii ja millä tavalla eri tilanteissa tehdään päätöksiä?

Siksi onkin johdonmukaista, että Turun yliopiston CLIMATE-NUDGE-tutkimusta johtaa psykologian professori.

Paula Salo kertoo, että ihmisen tiedonkäsittelyjärjestelmä pyrkii säästämään resursseja. Siksi muodostamme kaavamaisia yksinkertaistuksia ja nyrkkisääntöjä. Taustalla on siis taipumuksemme laiskuuteen.

– Tuuppauksessa hyödynnetään juuri oikopolkuja. Elämä olisi raskasta, jos jokaisen päätöksen kohdalla aina kävisimme tietoisen pohdinnan läpi.

Tuuppauksen hyödyt ja haitat
Jos valinnanvapaus on tuuppauksessa tärkeä periaate, on sitä myös oikeudenmukaisuus.

Keneen tuppaus kohdistetaan? Niihinkö, jotka todennäköisimmin muuttaisivat käytöstään vai niihin, jotka tällä hetkellä tuottavat eniten ilmastopäästöjä? Vai kohdistetaanko tuuppaus tasaisesti kaikkiin?

Esimerkki työmatkapyöräilystä havainnollistaa oikeudenmukaisuutta osuvasti. Miten mahdolliset hyödyt ja haitat jakautuvat?

– Jos tuupataan pyöräilemään, voi työmatkaan käytettävä aika kasvaa. Tai liikenteen seassa pyöräily voi altistaa saasteille ja meluhaitoille. Myös riski liikennneonnettomuuteen saattaa kasvaa verrattuna omalla autolla kulkemiseen, sanoo tutkija Helena Siipi, joka toimii tutkimuksen etiikkatyöpaketin johtajana.

Vaihto polkupyörään voi olla työmatkalla hankalaa, jos etäisyydet ovat pitkiä. Tai jos kaupasta pitää matkalla ostaa perheelle niin paljon ruokaa, ettei sitä pysty pyörällä kuljettamaan. ”

0
eerojuhani vaarala
Ruovesi

Vanha puheenvuorokonkari jotenkin peruutti tänne.

Taisi eksistentiaalifilosofi Sartre sanoa - maailmaa ei ole tehty nähtäväksi vaan muutettavaksi.

Picasso sanoi - säännönmukaisuudesta poikkeamisesta aukeaa variaatioiden valtakunta.

Näillä mennään.......

Kehittämälläni eettis-realismin aatteella - mitä enemmän asiassa on sekä etiikkaa että realismia, sitä parempi se on ratkaisuna - etiikan peruskallio on jokaiselle elolliselle hyvä elämänkaari muita tarpeettomasti vahingoittamatta

https://jussivaaralathoughts.blogspot.com/

Puoluekantani:
Kallistun vasemmalle kun pyyhin oikealla keskeltä, ja se mikä sieltä tulee muuttuu vähitellen vihertäväksi, puhun ruotsia huonosti, enkä huuhdo persettä merivedessä kuten Soini ja käyn harvoin kirkossa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu