Helsingin Sanomista lipsahtaa parikin asennetta julki – jotka ei edes näytä pitävän paikkaansa

Helsingin Sanomista lipsahtaa parikin asennetta julki – jotka ei edes näytä pitävän paikkaansa

HS

” Monet suomalaisyritykset elättelevät siis toiveita Kiinan-kaupan kasvusta samalla kun muualla varaudutaan jo uuteen maailmanaikaan.

Jopa Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmassa todetaan, että ”hallituksen tavoitteena on vähentää strategisia riippuvuus­suhteita Kiinaan” ”

 ” Jopa..hallitusohjelmassa ” – asenteena – että poliitikot viimeisinä heräisivät strateginen riippuvuus Kiinasta kaltaisiin kysymyksiin – ja että siis yritysmaailma olisi se joka ensiksi on hereillä sellaisiin kysymyksiin.

Itse olen jo kauan kritisoinut sitä että yritysmaailma paitsi ei edes välitä tietää mistään huomista päivää pitemmästä ja laajemmasta – esimerkkinä miten paperiteollisuus uinahti lähes totaalisesti digitaalisen viestinnän tuloon ja paperinkäytön lopahtamiseen – ja samalla vinkuu joka paikkaan valtiota ja politiikkaa apuun eikä tartu itse asioihin – kuten oli ikuinen vinkuminen työvoimapulasta vailla mitään yritystä hakea itse niitä ulkolaisia työntekijöitä johon nyt on tullut onneksi ihan omaakin yritysmaailman otetta. Jota ei olisi syntynyt jos esimerkiksi minä siitä olisi isoon ääneen kritisoinut.

Toisena asiana EDELLEENKIN täydellinen yritysmaailman piittaamattomuus pitäaikaisen työvoiman ja kuluttajienkin saannin tärkeimmästä kysymyksestä – eli suomalaisten omasta syntyvyydestä – joka on tärkeä siksi – että tänä vuonna se ulkolainen työntekijä voi tulla Suomeen töihin mutta jo ensi vuonna lähteä – kun taas oman työvoiman maassa pysyvyys on paljon varmempaa. Tämän syntyvyysvihamielisen asenteen edenneen yritysmaailmassa jopa siihen typeryyten asti – että lapsi on yritysmaailman mielestä kulu eikä kansakunnan tulevaisuus. Onko tyhmempää asennetta tähän maailmanaikaan olemassa.

Joten – tästä asenneanalyysistä paljastuu sekin – että mediakin nukkuu yritysmaailman itsensä kanssa siinä asenteellisessa oletuksessa – että yritysmaailma olisi laaja-alaisesti hereillä tai tietoinen ja operaatiokykyinen asioista. Ei yritysmaailma ole – sillä se on opetettu Wahlroosin vanavedessä katsomaan vain tulosta – ja siinä ohessa ulkoistaen mahdollisimman paljon kaiken valtiolle mukaanlukien kulut ja jopa tuloksentekemisestä huolehtiminen. Wahlroosin sanoin – yritysten tehtävä on tehdä vain tulosta. Varsinainen kansantalouden sakkaamisen apostoli.

Onko esimerkiksi metsäteollisuus perseellepotkimatta tarttunut metsien ympäristö- ja monimuotoisuustodellisuuteen niin kuin se arvo- ja etiikkatodellisuutena on ja pysyy – no ei todellakaan – vaan oppinut niin perusteellisesti ulkoistamaan vastuitaan – että lusikalla syöttäen on pitänyt opastaa ulkopuolelta että alkakaa nyt perkele tekemään enemmän jalostusarvoa ja katetta per puu – ettei taimikoitakin pidä kaataa sille että typeryyteen juuttunut metsäteollisuus pysyy edelleenkin jalostusasteessa matalalla tasolla konttaajana. Ja mitä ne tekee – taimikkotikkuja vievät sellunkeittoon. Metsänomistajia myöten. Suomen talouden puujalka on puupääjalka.

Eli – jos haetaan matalimmin valistunutta tahoa Suomessa niin kyllä se on yritysmaailma – joka nukkuu isoissa asioissa omaetuliimautuneena – ymmärtämättä alkuunkaan – että se ei riitä enää ollenkaan tässä maailmanajassa – ja samassa typeryydessä roikkuu media perässä.

Ei ihme että kansantaloudella menee huonosti ja medialle tärkeintä on urheilun typeräuutiset ja julkkisten esiintyminen kuvissa bikineissä.

Kun ei olla sen enempää realiteeteissa kuin etiikassakaan. Ja kun ei olla ei olla myöskään aidossa kehittymisen ja eteenpäin menon dynamiikassakaan – se kun vaatii sekä realismi- että etiikkatietoisuutta – niin kuin eettis-realismissa esitän.

Ja sitten ne – yritysmaailma ja media – vaatii että politiikan pitää tehdä jotain – kun eivät itse edes tajua että niiden itsensä pitää tehdä jotain.