Ilmastonmuutoksen torjumisen perusteemoja

Ilmastonmuutoksen torjumisen perusteemoja

Ihmiskuntahan voi tarttua niihin ongelmiin joihin se voi tarttua – ei ilmastohistorian sykleihin voi tarttua – mutta vaikka ihmiskunta ei niihin voi tarttua niin se ei tarkoita sitä ettei se voisi tarttua siihen mihin se voisi ja mihin sen pitää tarttua.

Ja minusta on kaksi kattavaa asiaa johon pitää tarttua.

1. materialistiseen kasvuun ja siirtyä siitä aineettomaan kasvuun.

Sillä kiihtyvä materialistinen kasvu kiihdyttää raaka-aineiden ja energian käyttöä, tuottaa kasvasti lämpöä ja saasteita.

Eikä anna sitä aineetonta arvoa mitä se lupaa – kahta kautta.

Teknologian vyöry sekä markkinoina että pääomien varaajana vie aineettomilta arvoilta elintilaa ja resursseja.

Ja toiseksi kiihtyvän materialistisen kasvun tuottama taloudellinen kasvu keskittää omaisuuden yhä harvemmille – jolloin yhä suuremmalla joukolla on varaa kunnolla edes elämän perustarpeisiin – aineettomista perustarpeista mainiten vaikkapa että onko Suomessa vähävaraisten perheiden lapsilla varaa harrastaa niikuin varakkaiden lapsilla.

Lisäksi tutkimusten mukaan tietyn tulotason jälkeen lisäraha ei tuota lisäonnea – jolloin se ylimääräinen pankkiin homehtumaan laitettu varakkaiden raha vie onnen mahdollisuutta niiltä joilla ei ole siihen taloudellisesti varaa.

Eikä se raha ja sen kansantalousenergia päädy edes kansantalouden kiertoon.

Joten materialismin vähentämisellä – ja varallisuuden keskittymisen yhä harvemmille kääntämisellä päinvastaiseen suuntaan – saavutetaan sekä ympäristöarvohyötyä että aineettomien arvojen hyötyä.

2. Meidän pitää auttaa luonnon monimuotoisuutta palautumaan – esim kieltämällä avohakkuut – koska se on tie jolla me autamme luontoa ottamaan kopin tilanteesta jossa puhtaat luonnonvoimat ovat riehaantuneet holtittomiksi. Sillä luonnon monimuotoisuus sen lopulta hoitaa – emme me. Me voimme vain lakata tuhoamasta monimuotoisuutta.