Intian pääministeri Modi linjauksen edessä – tullako vaiko ei diktaattoriksi

Intian pääministeri Modi linjauksen edessä  – tullako vaiko ei diktaattoriksi

Ei vaikuta hyvältä että pääministeri loukkaantuu medialle ja määrää mediakieltoja.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009342991.html

Tietysti loukkaantua saa ja pitääkin – mutta se kuuluu poliitikolle riesana. Mutta se ei kuulu demokratiaan että vallassa oleva kieltää medioita tai sensuroi. Lailliseen vastuuseen voi vaatia mutta ei sensuroida.

Mutta ennen kaikkea pitää taistella mediaa vastaan jos se vääristelee tai tulkitsee vääristellen.

Ehkä Modi on aikoinaan erehtynytkin – tai sekin on voinut olla mahdollista että hänen alaisuudessaan joku on toiminut väärin. Mutta sen tutkimisen pitäisi kuulua vallan omaan vastuuseen ja tapahtumien esiin tuominen.

Suomessa vallanpitäjät ei hätkähtele enää eikä virkamiehet vääristelyjä. Esimerkiksi pääministeri Marin on joutunut vaikka minkä hyökkäyksen kohteeksi. Mutta hän ei ole lähtenyt itsetuntoisen loukkaantumisen pohjalta liikkeelle – vaan löytänyt heti tavan vastata kritiikkeihin – me selvitämme asiat miten ne on.

Kannattaa Modinkin ymmärtää kaksi seikkaa.

Ensinnäkin ihmiset hyväksyy lopulta aidot realistiset selitykset.

Toiseksi kyllä tavallisia ihmisiä löytyy jotka käy mediaa vastaan asia-argumentein – ei monia mutta joitain kuten minä.

Mediaa vastaan pitää käydä asia-argumentein eikä sensuurilla.

Sillä sensuurista se ei opi paremmaksi mediaksi. Asia-argumenteista se kyllä oppii.

Ei media kritisoi aidosti itseään – se on sen luonne – siksi sitä pitää kritisoida ulkopuolelta – ja lujasti mutta asiallisesti.

Media on kuin epätieteellinen  yhteisö joka ei aidosti kritisoi itseään vaan selittää itseään itsellään – eikä niin kuin tiede jonka pitää hakea todisteet väitteilleen itsensä ulkopuolelta. Siksi mediaa pitää kritisoida myös vallan puolelta – eikä sensuroida. Medialle pitää olla kansassa sen ulkopuolisia opponentteja tieteen ja väitöstilaisuuden tapaan.

Sehän on huonoin mahdollinen tilanne mille maalle tahansa – että on uskomustensa varainen diktatuuri joka selittää itse itseään ja media joka alistetaan diktatuurille sensuroimalla se – jolloin kumpikaan ei ole toistensa suhteen tilanteessa – että joutuisi kohtaamaan selitykset uskomuksilleen itsensä ulkopuolelta tieteen tapaan. Jolloin sellaisesta maasta katoaa totuus – ja maa ja kansa joka ei nojaa totuuteen on rakennettu savijaloille jotka voi luistaa alta milloin vain – kuten diktatuureille käy niin kuin Putinille on käymässä. Ja jonka kynnyksellä Turkin Erdogan keikkuu koko ajan.

Siksi Modin sensuuritoimet BBC:tä kohtaan ovat Intian sulkeutumis- eikä avautumisaskel maailmaan – ja kohta jossa Modi päättää – tuleeko Intiasta diktatuuri vai ei. Kehittyykö se erdoganismiksi vai ei.

Läntinen median vapaus on ikävää kaikessa törkyssään – mutta sitä pitää piestä siitä hyvin perusteluin verbaalisesti. Kyllä se oppii jos se pannaan sen eteen onko se loogisempi ja realistisempi vai ei.

Läntinen media kannattaa demokratiaa – mutta se ei itse osaa sitä – se on jatkuva ylilyöntitehdas joka ei krotisoi itseään – mutta siitä loukkaantuminen ja sensurointi ei ole ratkaisu – vaan kova perusteltu verbaalinen vastakritiikki. Median kanssa pitää luoda semmoinen vuorovaikutus.

Sanna Marin loi sen – ei loukkaantunut ja sortunut sensuuriin – sanoi heti – selvitetään ja oikaistaan. Ja pääsi voiton puolelle. Ja media tylsytti teränsä Mariniin. Ja se pysyy tylsänä niin kauan kun Marin toimii oikein ja reilusti. Toimia oikein ja reilusti on paras ase vääristelevää ja epäreilua mediaa kohtaan.

Se nyt on vain niin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu