Jos miehitetty lento kuuhun onnistui – niin miksi ei yhden miinakentän tuhoaminen Ukrainassa

Jos miehitetty lento kuuhun onnistui – niin miksi ei yhden miinakentän tuhoaminen Ukrainassa

 MTV3

” Rypäleammuksessa ”tytärammukset” tai sirotteet leviävät laajemmalle alueelle kuin tavallisessa tykistöammuksessa.

Sirotteet leviävät 100-150 metrin alueelle ja räjähtävät iskeytyessään maahan.

Yhdysvalloilla on heidän oman tietonsa mukaan 155 millin tykistön DPICM-ammuksia varastossa noin kolme miljoonaa kappaletta Euroopassa ja Etelä-Koreassa, Toveri sanoo.

Toverin mukaan yksi 155 millin rypäleammus vastaa 7–10 tavallista tykistön kranaattia. ”

Jos kolme miljoonaa rypäleammusta tai rypälepommia – ammutaan kymmenenä kappaleena samaan kohtaan venäläisten miinakenttää – niin onhan se jo ihme jos miinakenttä ei ole perusteellisesti tuhottu siltä alueelta. Etenkin kun rypälepommi voi levitä neliökilometrin alueella.

Ja jos joku nyt nostaa tässä ongelmaksi räjähtämättömät siroteammukset – niin aina kun seuraava ammus ammutaan samaan kohtaan niin se räjäyttelee miinojen lisäksi räjähtämättömiä siroteammuksia. Jos räjähtämättömiä on 10 prosenttia niin seuraavan ammuksen 90 prosenttia räjähtävät ammukset suurella todennäköisyydellä tuhoaa niitä – ja suurella todennäköisyydellä ne aiemmin räjähtämättömät räjäyttää myös uuden kranaatin räjähtämättömiä. Jolloin rypäleammukset ihan itse samaan paikkaan ammuttuna tuhoaa räjähtämättömiä ammuksiaan.

Ja kaikissa tapauksissa se että vaikka siellä olisi jokunen räjähtämätön siroteammus – niin tilanne on parempi kuin että on 5 piilotettua venäläisten miinaa neliömetrillä – kuin muutama räjähtämätön selvästi näkyvä sirotekranaatti – jonka voi ehkä räjäyttää pelkällä rynnäkkökiväärin lyhyellä sarjalla.

Jos kaikki tuo pitää paikkansa.

Niin tarvitaan todellisia ääliöitä enää – jos ei miljoonia rypäleammuksia ja rypälepommeja käytetä miinakenttien tuhoamiseen.

Ja silloin syyttävä sormi satavarmasti kohdistuu myös lännen poliitikoihin ja kenraaleihin.

Siitä että hekin tuhosivat Ukrainan voiton pahimman kynnyksen ylittämisen sodassa.

Ja loivat mahdollisuuden että seuraavaksi Venäjä uhkaa Suomea valloittamisella.

Jolloin kysymys kuuluu – mitä vittua me tehdään tämän kaltaisilla lännen poliitikoilla ja kenraaleilla Euroopan turvallisuuspolitiikan näpertelijöinä.

Jotka ei osaa hommaansa.

 

******

 

Kerrankin joku dynaamiseen hahmotusanalyysiin kykenevä ja sikäli strategisesti poikkeuksellisen älykäs lännen upseeri

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/5ced7248-0ce4-47ef-992a-b439b0d921b2

eerojuhani vaarala

Eettis-realismin mukainen asioiden ja ratkaisuiden eettisyyden tarkistuslista

1. Toteuttaako asia tai ratkaisu hyvyyttä

2. Toteuttaako se kauneutta - estetiikka

3. Toteuttaako se oikeutta - oikeusvaltio

4. Toteuttaako se totuutta - tiede

5. Toteuttaako se kohtuutta - empaattinen suhteellisuudentaju

6. Toteuttaako se luonnon, ihmiskunnan ja ihmisyhteisöiden monimuotoisuutta

Miksi materialistiselle kasvulle ja aineettomien arvojen kasvulle ei tehdä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Saattaisi olla aika lailla vihreää siirtymää aineettomiin arvoihin suuntaava vertailu.

Eettis-realismin mukaista asioiden arvoketjukritiikkiä - joka voi olla myös positiivista eli kehumista

1. Onko tiedostettu edes asian arvoketjuluonnetta

2. Onko se eettistä

3. Onko se realistista

4. Onko se dynaamista ja dynamiikkoja tiedostavaa

5. Onko se loogista

6. Onko se monimuotoisuutta vaalivaa niin luonnon kuin ihmiskunnan ja ihmisyhteisöjen suhteen.

Olen kehittänyt filosofian eettis-realismi

Ajan aineettomia arvoja ihmiskunnan keskeiseksi asiaksi

Eettis-realismin filosofiassani olen määritellyt keskeisiksi aineettomiksi arvoiksi nämä

1. Hoivaaminen ja huolenpito

2. Sosiaalisuus

3. Kulttuuri

4. Itsensäkehittäminen

5. Luontosuhde

Kuudenneksi voisi lisätä

6. Monimuotoisuus sosiaalisesti ja luontosuhteessa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu