Jos yritys ei löydä itse markkinaa ja työvoimaa se ansaitseekin konkurssinsa eikä valtiontukea.

Jos yritys ei löydä itse markkinaa ja työvoimaa se ansaitseekin konkurssinsa eikä valtiontukea. Onko innostunut tuotetuijotus niin suurta ettei tuijoteta vientimarkkinaa ollenkaan.

Kansantalouden ydin- ja kohtalonkysymys yritystuille – mikä oli yritys yritykseltä yritystuen vientituotto.

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-225155

Lisäsikö tuki osoitetusti vientiä – jos ei lisännyt oli tuen maksaminen vain yritysmaailman vieraannuttamista niiden vientitehtävästä.

Suomessa maksetaan aivan liikaa kaikenlaisia aasinsilta-seliseli tukia. Missään muussa ei yritysmaailma ole niin hyvä kuin aasinsilta-seliseli selittelyssä kun pitäisi saada tukea TOIMINTAEDELLYTYSTEN parantamiseksi jossa usein ei ole muusta kyse kuin valtiontuen suora siirto osingoiksi.

Tukipolitiikassa ei pitäisi puhua lainkaan yritysten toimintaedellytyksistä.

Vientivetoisessa Suomessa yritysten tehtävä ei voi olla välttää konkurssi – vaan osoitetusti saada aikaan tai tukea vientiä – jos tukieuroilla ei vientiä saatu niin se oli turhaa tukemista.

Jos yritys ei löydä itse markkinaa ja työvoimaa se ansaitseekin konkurssinsa eikä valtiontukea.

 

***

 

 

Tämä laki on vihoviimeinen pultti jolla kansantalouden hyvinvointi naulataan teknologian vientiviitseliäisyyteen ja osaamiseen – jota osaamattomuutta paikataan valtion tuilla. Että kelvotonkin teknologia-ala saa aina vaan parempaa palkkaa.

https://yle.fi/a/74-20086605

Tämä on myös suomalainen työmarkkinoiden talebanmalli – josta maskuliinis-talebanisuus on ihan brändilogoksi asti läsnä.

Erittäin huono malli jossa talebaninen teknologiamaskuliinisuus ansaitsee aina vaan parempaa huonontuvallakin työnlaadulla mutta aineettomat alat ei saa nostettua palkkaansa millään työnsä laadulla.

Epäilen että tämä talebaninen joidenkin ansiotason sitominen toisten ansiotasoon – ei ole edes laillista. Edes lakiin pantuna.

eerojuhani vaarala

Juuri näin - instituutioiden pitää itse ottaa tilanne haltuunsa - eikä jäädä poliitikkojen pompoteltavaksi.

Yle

" Jyväskylän yliopisto välttää yt-neuvottelut säästämällä tiloista ja tekemällä henkilöstösäästöt eläköitymisten ja määräaikaisuuksien lopettamisten kautta.

Rehtori Jari Ojala piti tänään tiedotustilaisuuden yliopistolla, missä käytiin lävitse vuosina 2025–2027 tehtäviä 12 miljoonan euron säästöohjelma.

– Jyväskylän yliopisto osoitti jälleen voimansa ratkaisemalla yhdessä nämä pulmansa, Ojala kiitteli kokoontunutta henkilöstöä.

Ratkaisuja yliopiston taloustilanteeseen on etsitty henkilöstölle ja opiskelijoille suunnatuilla kyselyillä ja seuraamalla tilojen käyttöastetta sähköavainten ja avainkorttien kautta.

Yliopiston budjetti on ollut vuosia alijäämäinen. Asiaa on korvattu pääomatuotoilla, mutta ne eivät enää riitä.

– Yliopiston tehtävä on tutkimus ja koulutus eikä rahan tekeminen, Ojala muistutti tiedotustilaisuudessa. "

Komeaa luettavaa tämä yliopiston temppu - tuollaista on hyvä osallistava päämäärätietoinen muutosjohtaminen

Pitäen mielessä sen että paras muutosresurssi on aina ihmisten korvien välissä.

Suomessa on opittu liikaa valittamaan ja systemaattisesti siirtämään vastuu omista asioista muille eikä itselle.

Ja unohdettu - että jos et itse järjestä asioita niin joku muu tekee sen - eikä se joku muu ole asioittesi paras asiantuntija.

***

Eikö keinotekoinen tasa-arvo kyvykkäämpiä jarruttamalla ja heikompia väkisin raahaten ole jo nähty. Pitääkö sitä vierittää lapsuuteenkin.

Eikö ihmiset saa olla sitä mitä ovat ja mihin heillä on kykyjä.

https://www.hs.fi/suomi/art-2000010423120.html

***

Tieteen ja politiikan pysyvä suhde.

Kannattaa ymmärtää tämä perusasia
1. Tiede ei tiedä kaikkea - siitä seuraa että asiantuntijatkaan ei tiedä kaikkea
2. Josta seuraa että poliitikot yrittää paikata niitä aukkoja ja ymmärryksen katvealueita joita tiede ja asiantuntijat ei tiedä ja ymmärrä.
3. Tämä on tieteen ja politiikan pysyvä suhde.
****
Onko hälymaailma vallannut liikaa tilaa sekä julkisuudessa että sitä kautta ihmisten mielissä.

On visuaalista hälyä. On auditiivista hälyä - on somen asiatonta hälyä.

Pitäisikö substantisoitua.

Olisiko jo aika avata visuaalisen shown eurooppalaiset kilpailut. Eikä alistaa Euroviisuissa musiikkia sen pelleksi.

Musiikki ytimeltään on sisäisenä koettu epävisuaalinen asia. Nyt musiikki on kadonnut Euroviisuissa visuaaliseen hälyyn.

Mistä sen tietää - siitä että ihmiset kuuntelee arjessa musiikkia musiikkina - ei visuaalisen möykän keskellä.

Jos visuaalinen haluaa olla taidetta - sen pitää hypätä kaikissa visuaalisen taiteen lajeissa taiteena omaan kelkkaansa - eikä kytkeä muita tahoja itsensä pinnallapitäjäksi.

***
Raha työntää muut arvot sivuun - sille pitää keksiä vasta-arvo.

Sellainen onkin jo olemassa - operatiiviseksi toimivaksi aatteeksi asti kehitettynä.

Se on kehittämäni eettis-realismi.

Se panee muut arvot etiikan ja realismin voimalla paikoilleen.

Mikä on eettisintä ja realistisinta on paras ratkaisu.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu