Kannattaa jo lopultakin ymmärtää että kulttuurissa pitää tehdä näitä tärkeäitä asioita.

Kannattaa jo lopultakin ymmärtää että kulttuurissa pitää tehdä näitä tärkeäitä asioita.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010655572.html

Tukia erilaisilta yhdistyksiltä pitää siirtää valtiopainotteisista yksityis-, yritys- ja varainhankintapainotteiseksi – sekä suurilta kulttuuriviennin hallintorakenteilta pitää viedä resursseja jos ne ovat olleet tehottomia.

Hallinnon ylärakenteista ei ole mitään hyötyä – jos kulttuurin empiriatasolla ei ole mitään kykyjen havaitsemis- ja esiinsaattamisjärjestelmää.

Siksi kuntien tasolle asti pitää lisätä havaitsemisherkkyyttä sekä esiintymistilaisuuksia kyvykkyyksille joista voi koitua kulttuurin vientitarinoita.

On käsittämätöntä että sen sijaan että noin tehtäisiin on kunta- tai oikeastaan koko valtion tasolla vastassa kansalaisten äärimmäisen typerä ja äärimmäisen asenteellinen kulttuurivastaisuus ja jopa -vihamielisyys – oikeinpa valtakunnankin politiikan voimavektorina – jonka yli täytyy näköjään päättäväisesti jyrätä – sillä siitä typeryydestä on kansakunnalla valtavasti haittaa – tuottamatta yhtään mitään hyvää.

Lisäksi kulttuurin hyväksi osoittautuneesta  peruskoulutusytimestä ei pidä leikata.

Suomessa on jopa kulttuurimedia valtion kulttuurihallinnon ohella niin avuttomia – ettei ne osaa tehdä perusteellista selvitystä ja juttua arvoketjusta – miten Suomesta virtaa jatkuvasti vuosikymmenestä toiseen maailman huipputasolle musiikin vaativimman tason johtajia ell kapellimestareita. Siitä tiedostahan olisi hyötyä yritysmaailmallekin. Mutta kun ei – pöljyyttä mitä pöljyyttä.

Erityinen pöljyys Suomessa on kaikentasoisten laulajien ja yleisön rakastaman karaoken halveksiminen.

Suomessa mm mitkään kunnalliset ja valtiolliset instituutiot ei koskaan järjestä karaokea – jonka järjestäminen on maailman helpoin asia – erityisesti suhteessa sen suunnattomaan nautittavuuteen.