Käykö usein että jonkun dynaamisen lähtökohtamuuttujan muutos jää huomaamatta ennustettaessa tulevaisuutta

Käykö usein että jonkun dynaamisen lähtökohtamuuttujan muutos jää huomaamatta ennustettaessa tulevaisuutta

En tiedä kävikö juuri näin – mutta otan sen esimerkiksi koska se sopii niin hyvin otsikon asiaan.

Ennustettiin että tulisi voimakas influessa-aalto. Mutta tuliko sitä ollenkaan.

Kävikö niin että ennusteessa jäi huomioimatta oleellinen muuttuja – voimakas käsidesien käyttö – joka katkaisi yhden merkittävän viruksen tartuntatien.

Joskin siitä sittemmin puhuttiin.

Onko tämä kenties esimerkki siitä.

Että asioita ennustettaessa pitää ottaa keskeiset lähtökohtamuuttujat pöydälle ja tarkastella onko niissä tapahtunut joko dynaamisia tai kvalitatiivisia muutoksia jotka vaikuttaa ennustettavana olevaan asiaan.

Ja että yleisesti pitäisi asioita katsoa monen muuttujan näkökulmasta, niiden muutoksista ja niiden muutosten vuorovaikutusseurausten näkökulmasta.

Ja jopa niinkin aina että onko joku välitön tai taustalla oleva lähtökohtamuuttuja jota ei ole aiemmin havaittu joka vaikuttaa asiaan ja sen ennustettavuuteen. Joka havaitseminen vaatii innovatiivisuutta ja dynaamisten muuttujien vuorovaikutusten oivaltamista.

Tällainen dynaaminen monimuuttujalähestymistapa on tietysti vaativa ja onneksi tietokonemallinnettavissakin.

Mutta se on tietokonemallinnusten ulkopuolella välttämätön henkinen kyky – verrattuna menneisyydestä muuttumattomuuspohjalta ennustamiseen – tai asioiden poikkileikkausten pohjalta ennustamiseen nähden vailla dynaamisuutta.

Tämä kyky dynaamiseen multimuuttuja-ajatteluun innovatiivisuuksineen ilman tietokonemallinnuksia pitäisi olla jokaisen päättäjän ja johtajan peruskyky.

Ja sitä voi varmaankin harjoittaa melkein ilmiöllä kuin ilmiöllä havaitakseen että maailma koostuu useista dynaamisista ja stabiileista muuttujista ja niiden vuorovaikutuksesta.

Sitä voi esimerkiksi harjoitella pohtimalla mitä kaikkea monimuuttujien dynaamisella vuorovaikutustasolla tapahtuu kun lämpötila laskee miinuksen puolelle, tai mitä tapahtuu kun lapsi menee kouluun tai kun pakolainen lähtee kotimaastaan ja asettuu uuteen kotimaahansa.

Jolloin päästään siihen että asioiden dynaaminen muuttuminen ei ole vain monta muuttujaa koskevaa vaan myös monella tasolla tapahtuvaa – jossa eläytymiskyvystäkin on apua – vaatien tietenkin ymmärrystä sen suhteen missä asioissa omassa eläytymiskyvyssä on sokeita pisteitä.

Muistaen senkin – että jos toinen huomaa että eläydyt tai edes yrität eläytyä hänen asioihinsa niin hänen suhtautumisensa sinuun muuttuu heti ja hän saattaa auttaa sinua eläytymään paremmin – tai jopa säikähtääkin sitä kummajaista että joku eläytyy hänen asioihinsa. Mutta auttaa myös parantamaan eläytymiskykyäsi.

Tavallaan eläytymistä ollen sekin että sanoo miltä toisen tilanne ulkopuolelta katsoen näyttää – eläytymisen tapaista ollen se että vie ihmisen itsensä ulkopuolelle näkemään miltä hänen tilanteensa ulkopuolelta katsoen näyttää – joka saattaa olla hyvä sysäys uusiin näkökulmiin – joka auttaa ihmistä eläytymään omaan tilanteeseensa uudella tavalla – mutta jota pitää käyttää harkiten ja varoen.

Kuten näkyy dynaaminen multitasoinen multimuuttuja-asetelma on vaativa lähestymistapa – mutta myös menetelmä jossa oppii maailmasta nopeasti uutta – ja – oppii ajattelemaan dynaamisesti.

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu