Klassisen ja populaarimusiikin tärkein ero

Klassisen ja populaarimusiikin tärkein ero – klassisessa rytmi on alisteinen soinnillisuuden merkitykselle – populaarimusiikissa rytmi kahlitsee sitä

Klassisessa musiikissa rytmi on hyvin joustava käsite – joka on selkeästi alisteinen sille mitä melodisesti ja soinnillisesti halutaan ilmaista. Rytmi taipuu sille.

Populaarimusiikissa rytmi jatkuu yleensä samanlaisena kuin se kappaleen alussa on – ainoa hidastus on kappaleen lopussa – rubato eli vapaa rytmin vaihtelu tai fermaatti eli yhden sävelen aika-arvon venyttäminen rytmin pysäyttäen ovat populaarimusiikissa harvinaisia jne.

Populaarimusiikin rytmi on kuin kone – jonka kahlitseva voima muun sisällön suhteen on erityisesti esinerkiksi konemusiikissa huomattavan tukahduttava suorastaan.

Klassinen musiikki onkin luonnon vapaan rytmisyyden ja sivilisaation luontosuhteen ilmaus kun taas populaarimusiikki sivilisaation teollisen yksirytmisyyden ilmaus kuin luonto monimuotoisuuksineen teollisuuden rattaissa samaan tapaan kuin Chaplin elokuvassaan Nykyaika  ( Modern Times ).

Tästä tulemmekin siihen miten klassisen musiikin keskeisin voima soinnillisuus ja melodisuus ja populaarimusiikin rytmillisyys vaikuttaa sisällölliseen merkitykseen kun niitä lisätään.

Klassisessa musiikissa soinnillisuuden ja melodisuuden – jota voi pitää soinnillisuuden osa-alueena – lisääminen ja myös rytmisyyden suoranainen pysäyttäminen tai vapaa rubato muoto vain lisäävät musiikin merkityskokemusta.

Kun sen sijaan populaarimusiikissa rytmisyyden elementtien lisääminen ei lisää sisällön merkityskokemusta vaan ainoastaan köyhdyttää sitä – mitä enemmän lisäät rytmisiä elementtejä ja soittimia sitä paikalleen pysähtyneemmältä tuntuu musiikin merkityskokemus – ja sitä vähemmän kiinnostavaksi se tulee.

Ja tämän kaiken vuoksi klassinen musiikki on merkitys- ja siten myös koskettavuuspotentiaaliltaan mutta myös sanoin selittämättömältä kokemuksen syvyys-, korkeus- ja mystisyyspotentiaaliltaan moninkertaisesti aivan toista luokkaa kuin populaarimusiikki.

Voi sanoa – klassinen musiikki on kuin musiikin maailmankaikkeus ja sen avaruudessa lentoa – kun taas populaarimusiikki on kuin maailmankaikkeudessa maan kamaralla kulkemista.

Molemmilla on tottakai arvonsa – minullekin – mutta kun minusta tuo totuus on olemassa niin se on ääneen perusteluineen sanottava.

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu