Kun tavallinen romaani on uskomusteknologiaa – niin oliko Elisabeth Holmesin Edison-laite uskomusteknologiaa

Kun tavallinen romaani on uskomusteknologiaa – niin oliko Elisabeth Holmesin Edison-laite uskomusteknologiaa

Romaani ei väitä että asiat ovat olleet niin kuin siinä kirjoitetaan – romaanin suosio perustuu sen hyvin tehtyyn fiktiiviseen todellisuuteen – jossa ihmiset haluavat uskoa esitettyyn todellisuuteen mielikuvituksessaan saadakseen siitä tyydytystä.

Kukaan ei vaadi ketään oikeuteen siitä että hänet uskoteltiin ostamaan kirjan teknologiaa jossa on hänen itsensä uskonvarainen sisältö.

Myöskään uskomusvaraisista hoidoista ei käydä oikeudenkäyntejä.

Eikä siihen ole eettistä kanttiakaan – sillä tiede itse on uskomusvaraista – sillä koko tiede perustuu siihen että ainoa absoluuttinen totuus on ettei absoluuttista totuutta tiedä kukaan.

Joka jättää väistämättä tieteeseen uskomusvaraisuuden – että tieteessä ei ole täyttä varmuutta – joka puute täyttyy uskomuksella – siihen että ihminen uskoo siihen mitä vajavaisesti todennettuna sanotaan.

Joka jättää lääketieteellekin vain sen mahdollisuuden että se päättää – senkin vajavaisella tiedolla kuten tieteessä on – että mikä on lääketieteellisesti hyväksyttävää hoitoa jossa uskomuksellisuus ei ole liiallista.

Nyt kysymys herää – voiko Elusabeth Holmesia tuomita muusta kuin siitä että teki verikokeita saadakseen todempia tuloksia – ja voiko siitäkään jos se oli tuloksen varmistamista eikä tahallista huijaamista.

Kysymys kuuluu – voiko siis ja millä ehdoin toista ihmistä tuomita oikeudessa siitä että joku toinen haluaa uskoa johonkin.

Oliko Holmesin laite uskomusteknologiaa jota haluttiin rahoittaa koska rahoittajat halusivat uskoa siihen.

Missä kulkee raja siihen että ihmisen vapautta ja oikeutta haluun uskoa johonkin jopa loukataan – kummallista kyllä – sillä että siitä joku toinen tuomitaan että hän halusi uskoa johonkin.

Onko se siis uskovaisten uskomisen vapauden ja oikeuden loukkaamista jos kirkko tuomittaisiin oikeudessa perättömän uskomusteknologian käyttämisestä totuuden vääristelyyn kertomalla kirjan teknologialla totena sellaista jota ei ole todeksi todettavissa – aivan samoin kuin Taru sormusten herrasta väitettäisiin todeksi.

Tuomitaanko siis Holmes siitä että esimerkiksi Henry Kissinger halusi uskoa Edison-laitteen uskomusteknologian todeksi.

En minä suinkaan halua uskomushoitoja oikeuttaa.

Vaan kysyä – voiko ketään tuomita siitä että joku toinen on taipuvainen uskomaan johonkin.

Ja voiko ketään tuomita siitä että jonkun uskomusvaraisuus paljastuu nolosti julkisuudessa.

Voiko ketään tuomita oikeudessa siitä että joku olettaa ja kaikki muutkin olevansa kattavasti rationaalinen mutta paljastuikin julkisesti uskomusvaraiseksi.

Onko kysymys siis ikään kuin nykyaikaisesta noitaroviosta kun joku muka nykyrationaalisesta ihmiskunnasta paljastuukin uskomusvaraiseksi.

Onko uskomusvaraisuudessa jotain vikaa. Fantasiahan on ihmisen herkullisin ominaisuus luoda haaveita, nauttia kulttuurista, yrittää kehittää itseään uskonvaraisesti jotenkin paremmaksi. Voiko kehitystä ja luovuutta olla olemassa ilman uskonvaraisuutta.

Saiko loppujen lopuksi rationaalisuus hybris kynsilleen Holmesin Edison-laitteessa ja hänet tuomitaankin siitä.

https://yle.fi/uutiset/3-12257731

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu