Monimuotoisuuden pitää olla korkein ihmiskunnan luontosuhteen yläkäsite. Myös metsänhoidossa.
Kysymys kuuluu – miten avohakatulle alueelle tehdään harvennus että alue päätyy jatkuvan kasvun metsänhoitoon
Ei ole oikein että avohakattua aluetta käsitellään niin kuin sillä ei olisi muuta kohtaloa kuin avohakkuu.
Jolloin jälleen tehdään alueella massiivinen monimuotoisuuden hakkuumurha. Viedään useilta eläimiltä koti ja rikotaan lukuisia kasvien monimuotoisuuksia kokonaan.
Monimuotoisuuden pitää olla kattava ja aina keskeisesti suojeltu käsite kaikessa ihmiskunnan toiminnassa luontoa kohtaan.
Sen pitää olla korkein ihmiskunnan luontosuhteen yläkäsite.
https://www.metsakeskus.fi/fi/ajankohtaista/metsien-ensiharvennukset-eivat-ole-suositusten-mukaisia
Kun aihe taas omalla tavalla esillä, ei kovin vaikeaa tehdä edes jotain päätelmää siitä, mitä ne metsät mahtavat oikeasti olla.
Täydellisemmin alusta uudistuva alue, kokee ne vaiheet, joita usein esitellään, alkaen pioneerivaiheesta.
Jos metsää on samalla alueella selkeän monivaiheisena, matkassa voi tosiaan mennä pioneerikasvustoa samalla, kun yhteyttä on tällaiselle, ja tällaisesta, … myös muunvaiheista eliömaailmaa koskien.
Tilannetta voi verrata ihmisiin, ja ihmisryhmiin, tai eläinten vastaaviin.
On varmasti niin, että jos jonkin lajin yksilöt saattavat ympäristöön poikasten alkuja,… nämä voivat lähteä kasvamaan alueella, joka on tämän lajin suhteen neitseellisessä tilassa, ja kehitystä menee, ilman että toisen vaiheen olemassaoloa samasta lajista olisi läsnä.
Ihmisen tapauksessa, yksilöjoukko jonka seurassa ei kasvuvaiheiden aikana ole olemassa eri-ikäisempiä… on käytännössä melko mahdottomuus.
Vertaus sikäli epäonnistunut, että siinä kirjona on saman lajien eri vaiheiset yksilöt, ja tarkemmin sanoen tällaisen jaon puuttumattomuus.
On osin totta, että ihmisyksilö tietyn vaiheisena, voi liittyä jotenkin onnistuneesti, osaksi muita lajeja. Kyse on kuitenkin tapauseksotiikasta.
Ihminen mukaanlähtevänä muiden lajien kelkkaan… on varmasti vähän vaikea tapaus. Kasvia ja eläinlajistoa yleisemmin koskevasti, .. tämä puoli liittymisen vaikeutta, tuskin on yhtä vahva.
Siten erivaiheisuutta jos ilmenee, ts se voi olla vaikuttamassa lajin sisäisesti, että lajienvälisesti, on varmasti jotain, vaikka tietyin kombinaatioin, tappavaakin.
Ilmoita asiaton viesti
Edellinen pointti voi merkitä paljon, ts yksipuolisuus, ja sen painotus.
On tunnettua, että kasvimaailmassa tapahtuu paljon symbioottisia suhteita, samoin kuin varmasti päinvastaisia, loisjuttuja, jne.
Esim puiden kasvua ajatellen, sienet ovat hyvin tärkeitä.
Jos metsä kasvaa vain tietyn puhtaan elinkaarensa kautta, se kato mikä näkyy lajeissa, verrattuna erivaiheisuuden läsnäoloon,… voi todellisuudessa olla kokonaisuuten massiivisempi kuin mitä on ihmiselle havaita.
On arvioitu, että pienten eliöiden biomassa kokonaisuudessa, on suurempi, kuin painavempien otusten. Kyseessä voi olla pyramidin kaltainen ilmiö, koon ja lukumäärän/painon suhteen.
Samaa pyramidia voi esiintyä liittyen lajistoon. Biologiaan perehtynyt, voisi ehkä vastata tähän saman tien, että mitenkä mahtaa olla.
Tuntematonta ei ole kuitenkaan se, että on elintienoita, joissa kaikkia lajeiksi määriteltäviä, ei edes tunneta. Tällainen käsitys jäänyt.
Ilmoita asiaton viesti