Miten vaikuttaa omilla tekemisillään siihen että video netissä vaatisi mahdollisimnan vähän energiaa
Miten vaikuttaa omilla tekemisillään siihen että video netissä vaatisi mahdollisimnan vähän energiaa
Se on vastuullinen kysymys. Tietysti jos halua olla aikuisenakin kuin minne tahansa roskansa heittävä nykyteini niin kysymystä ei esitä.
Itse teen videoita Youtubeen musiikistani joka ei liene energiasyöppö eikä siihen liitetty kuvakaan.
Videota aion energiakeventää hidastamalla sen neljännekseen tai allekin jonka voi tehdä ainakin moviemakerilla.
Olen myös sitä mieltä että niin Youtuben kuin muidenkin vastaavien – sekä videomuokkausohjelmien – pitää sisällyttää palveluunsa ohjeet.
Miten keventää videoiden ympäristötaakkaa.
Tämän n 5 minuutin videon koko on 55 Mt. Onko se liian suuri ympäristölle.
0
Näkyi olevan kymmeniä megoja pienempi kun katsoin siirrettyjä tavuja.
Kaikki video mitä Youtubeen siirretään, kompressoidaan uudestaan Youtuben toimesta, ja ladattavan videon koko riippuu koosta (leveys, korkeus, framerate) ja siitä miten hyvin materiaali pakkautuu.
Käytännössä videokuvassa tallennetaan muutoksia aiempaan kuvaan, joten pelkällä pysäytyskuvalla, se pakkautuu paremmin. Toisekseen kuvaan vaikuttaa se kuinka paljon siinä korkeita taajuuksia, eli lowpass suotimen käytöllä videokuva tiivistyy. Värit ja luminanssi käsitellään erikseen. Mustavalkokuva siis vie vähemmän kuin värikuva.
Yleensä mennään sisältö edellä ja päätetään formaatti (kuvasuhde, framerate) sisällön mukaan, ja siirretään kuva Youtuben suosittelemassa muodossa niin hyvällä laadulla kuin mahdollista. Sitten annetaan Youtuben pakata se katsottavaan muotoon. Tässä ohjeistus: https://support.google.com/youtube/answer/1722171
Videoiden tekijät eivät välttämättä halua puuttua sisältöön siksi että pakkautuisi paremmin, kuten suttaamalla kuvaa. Ja tosiaankin, tekemäsi video ei siis ollut samanlainen kuin lähetit, vaan se Youtube optimoi sen pienemmäksi.
Youtube siis tallentaa lähettämäsi videon ja pakkaa sen uusiksi. Jos video on hyvin suosittu, se pakkaa sen uudestaan tuhlaten enemmän energiaa pakkaukseen jotta se näyttäisi paremmalta katsojille.
Ottaen huomioon, että Youtube on ilmainen palvelu niin sähkö on todella merkittävä kuluerä Googlella. Voit olla varma, että he optimoivat hyötysuhdetta kun pienikin parannus energiatehokkuudessa voi tarkoittaa miljoonan euron säästöä.
Videoita ei siis oikeastaan kannata tiivistää ennen lähetystä että suttaisi sillä tavalla, sillä uudelleenpakkaus voi korostaa pakkaushäiriöitä. Eli ennemmin mahdollisimman hyvällä laadulla lähetys.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, no tietokonelaatuun tallennus10 v vanhasta handycam videosta ei paljon mun käsittelystä kärsi. Ja minusta tuo hidastus on hyvä tehokeinonakin kuten hitaat linnut.
Oon huomannut jos lisään youtubessa siigen jotain suodattimia joissa on liikettä niin armottoman kauam kestää.
Mutta kyllä mä pysyn valokuva-hidastettu video linjalla ja sitten kun saan luonnosta hienoa kuvaa äänillä niin sitten sellaisena. Kuinka iso rasite semmoinen stereoääni on jonk kamera ottaa kaikki metsän huminat jne on.
Tietenkinhän tää on pirntä tää mun touhu. Mutta koetan oman korteni kantaa kekoon niin että saan sanottua mitä aioin.
Nuo hypertatkat mainokset joskus saa ilmoittamaan mun tabletin että liian raskas video kuvassa eikä näytetä.
Eli sitten se hypertarkka mainosmaailma. Sitä riittää. Mitä siitä,
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä tuosta Youtuben editoinnista mitään mutta tosiaankin videomuodon ei tarvitse sisältää enempää ruutuja sekunnissa tai tarkkuutta kuin mitä saa tuotettua.
Euroopasssa myydyt videokamerat ovat tallentaneet videon vähintään 720×576 tarkkuudella, ruutuja sekunnissa vaihtelee videomuodossa. Eli jos lähetät 480p tarkkuudella niin olet silloin pudottanut kuvanlaatua. Tämä on merkittävin pudotus kuvanlaadussa mutta sinähän sen päätät millä laadulla tuotat.
Yleensä se ei ole ongelma jos videomateriaali on tuotettu vaikka 1280×720, DVD-laadulla tai 1920×1080 tarkkuudella. Katsojaa häiritsee enemmän jos laatu on hyvin epätasaista. Se että tuottaa laadukkaammin vaatii yleensä vähän enemmän jostain.
”Nuo hypertatkat mainokset joskus saa ilmoittamaan mun tabletin että liian raskas video kuvassa eikä näytetä.”
Mainostajat jossain nettisivustoilla (ei Youtube) ovat kyllä määritelleet videomuotoa joka toimii hyvin kaikilla laitteilla. Enintään 1920×1080 30fps, 3500kbit/s H.264 High profile 4.0.
Ilmoita asiaton viesti
Minua vähän hämmästyttää että tuokin video ei ole kovin montaa .valokuvaa suurempi.
Minä olen huomannut että moviemakerista on parempi laittaa tietokonetoistotarkkuudella vaan koska siitä tulee vaan suttusta jos laittaa tarkenpaa.
Kyllä minä videot kuvaan suurimmalla tarkkuudella. Myös ne jotka kuvaan ohivilisevästä metsästä kun ajan pyörällä polkua tai tietä.
Sitten olen huomannut että kamerassa on telemacro joka siis zoomaa kaukaakin lähelle ja sitten näkyy hämähäkin seititkin tarkasti. Onkohan lie kuinka megabittejä. Hämmästyttävää. Enkä noista ymmärrä mutta kiva kuulla suuntia missä näissä mennään.
Ilmoita asiaton viesti
”Minua vähän hämmästyttää että tuokin video ei ole kovin montaa .valokuvaa suurempi.”
Datakompressiota on kehitetty vuosikymmenien ajan, kyllä ne osaavat kutistaa haluttuun kokoon tai haluttuun laatuun erittäin hyvin. Jos kuvaa vaikka videota kuluttajatason kameralla 100Mbit/s 24fps, sen saa pakattua 1080p tarkkuudella H.264 pakkauksella erittäin hyvälaatuisena 20Mbit/s, niin että laatua tuskin erottaa alkuperäisestä.
Tämä H.264 siis on se vanha, edelleen hyvin yleinen, mitä Youtubeenkin suositellaan lähetettäväksi.
Nykyisin kehittyneintä pakkausta löytyy AV1 pakkauksella ja se menisi testieni mukaan noin 8.25Mbit/s, eli merkittävästi pienempään kuin 20Mbit/s.
Nettisivuilla videot runtataan sitten tosiaankin suosituksena H.264 3.5Mbit/s, ja Youtubeen vastaava materiaali suositellaan lähetettävän 8Mbit/s jossa he sitten pakkaavat sen uusiksi, että kuva vähän mössöytyy Youtubessa.
—
Käytännössä videotuotannossa siis valitaan videon kuvasuhde ja monta ruutua sekunnissa, tuotetaan halutulla tasolla (576p, 720p, 1080p, 4K jne.) ja mikä se levityskanava onkaan ja siirretään se sinne niin hyvällä laadulla kuin saadaan. Se sitten tavallisesti uudelleen pakataan olkoot kyseessä Youtube, Yle, Netflix tai mitä tahansa videon ollessa pakattua ”mössöä” heidän kyseisen jakelukanavan laadulle optimoituna.
Ilmoita asiaton viesti
Mulla ei siis ole tarkentunut kuva ettö mikä ja miten suhteellisesti kuinkakin paljon syö videoissa energiaa. Eikä se mun asia olekaan, muut osaa sen paremmin. Mulla oli tämmöinen asian tapetille nostajan rooli. Koska siinä on isoista ympäristöasioista kyse.
Ilmoita asiaton viesti
”Mulla ei siis ole tarkentunut kuva ettö mikä ja miten suhteellisesti kuinkakin paljon syö videoissa energiaa.”
En muista monta katselukertaa piti olla että Youtube vaivaa pakkaamaan uusiksi paremmin energiaa tuhlaten, että vähän riippuu siitä että katsotaanko video kerran vai miljoona kertaa, kuinka hyvin se kannattaa pakata. Pakkaus kuluttaa energiaa, samoin videon lähetys.
Sanoisin että Google kyllä optimoi tuota huolella kun tosiaankin pienikin parannus tarkoittaa sitä, että säästyy miljoona sähkölaskussa. Ja kun tosiaankin pakkaavat aivan kaiken videon uusiksi niin siihen ei voi itse sitten oikein vaikuttaa.
Kyllä se ympäristöasioiden optimointi tässä tapahtuu ensisijaisesti ohjelmistokehittäjien toimesta, jotka tekevät työtä osakkeenomistajan tai tilaajan toiveiden mukaan. Kuluttajalla ja sisällöntuottajalla merkittävin tapa säästää ympäristöä on oma ostokäyttäytyminen. Että jos käyttää laitteita pitkään eikä uusi kerran vuodessa niin se on ympäristöteko.
Jos tarkoitus on tuottaa tietokoneanimaatiota niin siinä voi olla ympäristötekoa optimoimalla laskentaan käytettävää aikaa. Simppeli videotehoste on yhtä tyhjän kanssa mutta jos laitetaan halli täyteen koneita laskemaan vuodeksi elokuvaa niin se vie huomattavan paljon sähköä. Tekevät sitten vaikka tällaisia: https://www.youtube.com/watch?v=a8Gx8wiNbs8
Tuotakin asiaa on tutkittu vuosikymmeniä että miten saadaan kuva laskettua mahdollisimman tehokkaasti. Ihmisellä vaan on niin hyvä näkö, että tavallisesti tehokkaampi tapa laskea näkyy parempilaatuisena kuvana, eikä pienempänä energiankulutuksena. Toki jos videotuotannossa on määritelty tuotantoarvot jollekin tasolle, voidaan säästää vaikka siinä että ei ainakaan haaskata laskemalla asioita liian hyvin ettei tule häiritsevää kontrastia valmiissa videossa missä laatu vaihtelisi eri otosten välillä.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa tietoa jakelet ihmisille, kiitos siitä.
Tuossa linkissäsi olevaa videota katsoessa häiritsee ainakin minua se että on luonnottoman pikkutarkkaa – mutta myös se että ihmissilmä taitaa olla parempi näkemään sivuttain lentäviä otuksia – videossa ne ovat suttuisia.
Ja sitten tuosta digitaalisesta ylitarkkuudesta tulee mieleen että ei se digit peittoa analogia – sillä analogi on rajatonta kun taas digit on aina rajoja oli ne kuinka pieniä tahansa.
Ja siinä analogi peittoaa digitin selkeästi että analogin kuvissa on ilmaisuvoimaa jota digitissä ei saavuteta semmoista tunnetasoista. Syntyy vain epätodellinen tunne kuin että onpa tarkkaa. Vähän samantyyppinen tunne kuin viewmasterilla stereokuvia katsellessa. Niin että jää käsitys että vallitseva kösitys siitä mitä digitleffat antaa on että ne poikkeavat todellusuudesta.
Enkä minä ainakaan pidä sitä minään taiteellisesteettisenä voittona saavuttaa elokuvalla tunne että se poikkeaa todellisuudesta,
Ilmoita asiaton viesti
Kun menen ulos auringonpaisteeseen niin kyllä se kuva on tarkka, tai jos ei ole niin sitten varmaan kannattaa käydä optikolla.
Aikoinaan filmille kuvaaminen analogisesti tosiaankin oli laadullisesti parempi tapa mutta digitaaliset kamerat ovat aikoja sitten menneet ohitse filmistä. Kuvaa voidaan mitata eri tavoin (dynamiikka, tarkkuus, herkkyys jne.) ja optiikka myös jossa tarkempi sensori mahdollistaa asioiden tekemisen paremmin.
Epätodellisuus tuossa trailerissa ei kuitenkaan tule kameratekniikasta vaan siitä, että lähes kaikki kuvassa ei ole lähtöisin kamerasta vaan se taitelijoiden luoma malli jota tietokone laskee. Siinä kuvassa ei varsinaisesti ole mitään todellista, ja vierasta planeettaahan se esittääkin.
Kun lähdemateriaali on hyvälaatuista, sen voi kyllä sutata halutunlaiseksi. Voit ottaa valokuvan lyijykynä piirrustuksesta, mutta et lyijykynällä saa tehtyä yhtä realistista kuvaa kuin kameralla. Sama idea siinä kuvan heikentämisessä vastaamaan vanhan ajan analogista kameraa.
Siihen on erittäin tarkkoja ohjelmia tehty mutta voitu sitten tehdä myös yksinkertaisesti, siirtämällä digitaalinen materiaali filmille artistista syistä ja skannattu sitten takaisin digitaaliseksi. Näin tehtiin esimerkiksi tässä elokuvassa: https://www.youtube.com/watch?v=n9xhJrPXop4
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä lyijykynä on aina ilmaisun kingi kameraan verrattuna – ei sitä voita analoginen eikä digitaalinen.
Miksi.
Siksi että paitsi että kynän kohdatessa paperin on kaikki miljardi kertaa miljardi mahdollisuudet auki – mutta myös siksi että siinä on myös tekijän kaikki mahdollisuudet persoonallisuuden kaikkia sopukoita myöten auki.
Me emme ole lähelläkään vertailukelpoisuutta digitaalisen ja analogisen suhteen lyijykynän kanssa.
Lyijykynä on taiteen ilmaisun perustavanlaatuisin asia. Olen itse piirtänyt ja tiedän mistä puhun. Tiedän myös sen että seuraava visuaalisen taiteen kingi on öljyvärimaalaaminen. Sitäkään ei voita digitaaliset eikä analogiset ilmaisumuodot. Molemmissa sama – välineen ja tekijän ilmaisun mahdollisuuden rajattomuus.
Se vaan on niin ja pysyy.
Ilmoita asiaton viesti
”Siksi että paitsi että kynän kohdatessa paperin on kaikki miljardi kertaa miljardi mahdollisuudet auki”
Niin on mutta kyse olikin siitä onko todellisen näköistä. Valokuva kaappaa hetken todellisuudesta sensorille.
Piirtämällä lyijykynällä aivot ohjaa kättä tekemään mustavalkoista kuvaa. Kyllä se realismin tavoittelu onnistuu niinkin mutta ei näytä niin todelliselta.
”Sitäkään ei voita digitaaliset eikä analogiset ilmaisumuodot. Molemmissa sama – välineen ja tekijän ilmaisun mahdollisuuden rajattomuus.”
Ei jonkun teknologian digitaalisuus ole mitenkään tehnyt rajoitteita vaan ennemminkin poistanut rajoitteita. Ilmaisusta on tullut rajoittamatonta.
Luovassa työssä toimitaan helposti päinvastoin, että kun työkalut ovat rajoittamattomia niin asetetaan asetetaan rajoitteita toteutustavalle. Vaikka käyttämällä vain lyijykynää. Tai kuvataan animaatio still kuvilla pienoismalleilla tms.
Eli oikeasti rajoitteita ei ole mutta sitten tavoitellaan tietyntyylistä lopputulosta. Tai on vaikka budjettia/aikaa tekemiselle mutta jonkun asian ilmaisu onkin vaikeaa ja tehdään lopputulos joillakin tekniikoilla ja rajoitteilla millä se onnistuu rajoitteiden puutteissa että ei tule älyttömiä kontrasteja.
Piirrosanimaatio ja tietokoneanimaatio toimivat molemmat oikein hyvin ja näitä voi yhdistää videokuvaan kuten voi vaikka pienoismalleja mutta tekniikoiden toteutustapa voi tehdä rajoitteita saako sen uskottavasti tehtyä. Helposti päädytään siihen että minimoidaan tehosteen käyttö ja muuten kuvataan elokuvassa vaikka niitä kahta ihmistä puhumassa dialogia. Esimerkiksi: https://youtu.be/HqAbjHKO5jM ..ja lopputulos on realistinen.
Mutta onhan tämäkin törkeän hieno: https://www.youtube.com/watch?v=jhdFe3evXpk
Realismia tuossa ei ole mutta valittu visuaalinen tyyli toimii erittäin hyvin.
Tämäkin on varsin huikea legoanimaatio: https://www.youtube.com/watch?v=QVnzMChFvDI
Ilmoita asiaton viesti
Mene Ateneumiin ja totea vaikkapa Edelfeltin Lapsen ruumissaatto maalauksen äärellä – että se on ihan eri tasolla kuin mikään digitaalinen tai analoginen kuva.
Kyllä niilläkin saa kivaa aikaan – mutta ne jää kauas taakse öljyväritaiteesta.
Ilmoita asiaton viesti
Olen toki nähnyt öljyvärimaalauksia, ja myös vaikka lasimaalauksia.
Tämän asian nyt ei pitäisi tulla uutena tietona mutta pitkin taiteen historiaa ovat ihmiset pyrkineet piirtämään realistisempaa kuvaa eri tavoin. Realistista öljyvärimaalausta vaan tappoi tehokkaasti sellainen keksintö kuin kamera, että sen sijaan että artisti nysväisi maisemakuvaa, sen saakin talteen kameralla nappia painamalla ja näyttää realistisemmalta.
Realistinen piirtäminen ei tietenkään siihen loppunut kun joskus piti piirtää asioita mikä tuli mielikuvituksesta ja sitten jotkut keksivät laittaa tietokoneen laskemaan malleja: https://img-new.cgtrader.com/uploads/blog/large_698f8cb8-285c-4097-9fd0-7c2255711136.jpg
Niissä kävi sama ilmiö, että pyrittiin kokoaika tekemään realistisempaa. Sitten kun se osattiin niin on nähty sitä että esitetty graafisesti todellisuutta hienompana mitä onkaan tai tehty tyyliteltynä.
Ja jotkut tekivät tietokonemallien sijasta fyysisiä malleja: https://www.matthewalbanese.com/gallery/the-oxbow-2016
En nyt näe millä tavalla jäisi jälkeen öljyväreistä.
Elokuvissahan noita eri tapoja on sitten sekaisin. Nykyään niissä ongelmana se että vaikka kaikkea saa tehtyä niin näkyy paljon hutilointia, kun on pyritty tekemään mahdollisimman paljon (liikaa?) tehostetta ja samanaikaisesti halvalla.
Ilmoita asiaton viesti
En tarkoitakaan taiteen realistista suuntaa vaan öljyvärien ylivertainen kyky päästää taiteilijan omat resurssit valloilleen – jos niitä on.
Digi on demokrstisoinut luovuutta tekemällä siitä helppoa mutta se mitäöljyvärimaalaus vaatii tekijältään on kenties vaikeinta maailmassa mutta myös kuninkaallisen ylivertaista antavaa.
Ilmoita asiaton viesti
”En tarkoitakaan taiteen realistista suuntaa vaan öljyvärien ylivertainen kyky päästää taiteilijan omat resurssit valloilleen – jos niitä on.”
Mielestäni tuossa toimii mikä tahansa tapa.
”Digi on demokrstisoinut luovuutta tekemällä siitä helppoa mutta se mitäöljyvärimaalaus vaatii tekijältään on kenties vaikeinta maailmassa mutta myös kuninkaallisen ylivertaista antavaa.”
En osaa sanoa vaikeudesta. Asiaa voi hyvin miettiä elokuvien kautta.
On ihan selvä asia, että valon käyttäytymisen vangitsee kamera oikein, mutta jos todellisuutta ei ole, täytyy tehdä malleja. Valon käyttäytyminen toimii oikein myös tietokoneen muistissa, mutta tarvitsee taas malleja ja sitten se kuvan valotus tapahtuu tietokoneessa.
Mutta jos rakentaa fyysisiä, tai simuloituja malleja, voi niiden tekeminen halutunlaiseksi olla työlästä. Elokuvissa tehtiin taustojen maisemia hyvin pitkään maalaamalla vaikka kamera ja tietokonemallit oli keksitty ja syynä todennäköisesti ollut kustannustehokkuus. Eli siis se on tapahtunut helposti. Esimerkiksi tietokonemalleja täynnä oleva elokuva Titanic, sisälsi vielä maalattua taustaa: https://www.toolbox-studio.com/blog/wp-content/uploads/2014/11/matte-painting-titanic.jpg
”Sinä näet maailman teknologian kautta – minä en.”
Toki. Nythän on kyse siitä miten tuotetaan kuva ja tätä on tehty piirtämällä kymmeniä tuhansia vuosia sitten luolan seinään. Taidetta sekin.
Pointtini siis on se, että teknologian kehittyminen ei ole tehnyt rajoitteita vaan se on poistanut rajoitteita. Rajoitteiden asettaminen sen sijaan voi parantaa luovuutta kun taitelija yrittää toimia rajoitteiden puitteissa. Vaikka vähän katsojan aivoja huijaamalla.
En siis voi mitenkään hyvällä omalla tunnolla sanoa että jokin toinen tapa tehdä taidetta olisi parempi. Kaikki ovat työkaluja, ja aivan kaikkien työkalujen käyttöön voi löytyy rajoitteita.Ihan vaikka siihen valokuvaan kun on vähän vaikeata valokuvata vaikka dinosaurusta kun ovat kuolleet sukupuuttoon. Öljyvärimaalauksella elokuvaaminen on vähän hankalaa myös kun 2h elokuvaan tarvitsisi tehdä 172800 öljyvärimaalausta.
Ilmoita asiaton viesti
Sinä näet maailman teknologian kautta – minä en.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän teknologian mutta minua kyllä kiinnostaa paljon myös teknologian soveltaminen ja aivojen toiminta. Kuinka vaikka huijataan aivoja.
Videokompressio on tästä esimerkkinä että tässähän juurikin otetaan videokuvaa ja koodataan sama käyttämällä vähemmän bittejä, poistamalla tietoa mitä ihminen ei oikein havaitse. Pakattu videokuva siis huijaa ihmisen aivoja.
Aivojen huijaamista voi myös tehdä vaikka niissä tehosteissa tai leikkaamalla. Niinkin tunnetussa tehoste elokuvassa kuin Tappajahai, ei sitä robottikalaa näytetty kuin vasta ihan lopussa. Se huijattiin katsojalle siihen elokuvaan.
Tarina tuolle oli se, että se kallis robottikala oli yksinkertaisesti niin paska, että se upposi mereen kun sitä kokeiltiin ja tuotanto jouduttiin aloittamaan ilman sitä. Spielbergin mukaan tämä pelasti elokuvan koska hän olisi todennäköisesti kuvannut sitä keinotekoisen näköistä kalaa liikaa.
Toki taidetta voi tehdä ihan vaan kirjoittamalla ja antaa aivojen rakentaa kaikki kuvittelemalla mutta minua kiinnostaa se välimaasto, että kuinka välitetään visuaalista tietoa aivoille niin että aivot tuottavan sen mitä välitetystä tiedosta puuttuu.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa kuulla.
Psykologian määrittelen näin joka on Platonin luokavertauksen tapainen.
Psykologia on kuin joukko kullakin erikokoisia ikkunoita niinsanotun minän ja niinsanotun ulkomaailman välissä.
Esimerkki – Monetin värimaailma muuttui hänen vanhetessaan – tutkimus paljasti myöhemmin että että hänellä oli näön sairaus joka muutti hänen tapansa nähdä värit.
Sairaus huijasi sekä Monetia että taidemaailmaa.
Aikalailla filosofian ytimissä ollaan.
Ps. Maalaustaide ja sen estetiikka perustuu paljon siihen että katsoja tuottaa sen sisältöä ja saa siitä tyydytystä.
Ilmoita asiaton viesti
”Maalaustaide ja sen estetiikka perustuu paljon siihen että katsoja tuottaa sen sisältöä ja saa siitä tyydytystä.”
Elokuvakin tekee samaa. Visuaalisesti kerrotaan tarinaa ja katsojaa huijataan esittämällä kuva suhteellisen matalalla, 24 ruutua sekunnissa vauhdilla.
Jos elokuva kuvattaisiin 60 ruutua sekunnissa, se näyttäisi todenmukaisemmalta. Haittapuoli vaan on se, että paljastaa liikaa tietoa. Näyttelijät näyttävät siltä, että näyttelevät, pienoismallien rikkoutuminen saa ne näyttämään pienoismalleilta ja jne. Näyttääkin sitten liian todelliselta eikä siltä millä katsojaa halutaan huijata.
Ilmoita asiaton viesti
Paras tai perusesimerkki miten ihminen luo visuaalista mielikuvatodellisuutta on Rorschachin mustetahratesti
Ilmoita asiaton viesti