Montako turhaa tutkijaa, tutkimuslaitosta ja toimittajaa on – jotka ei koskaan kysy noita syventäviä realismin dynamiikan kysymyksiä

Kuinka monta turhaa tutkijaa, tutkimuslaitosta ja toimittajaa Suomessa on – jotka ei koskaan kysy tuollaisia syventäviä realismin dynamiikan kysymyksiä.

Henkilöstövajeesta puhuminen eri alueilla ilman tärkeitä muita muuttujia on hedelmätöntä.

https://yle.fi/a/74-20092843

Esimerkiksi Pohjanmaan lastensuojelun henkilöstövajeen yhteydessä pitäisi kysyä nämä kysymykset – joita yhdistäen saadaan oikea kokonaiskuva – eikä peitetä henkilöstövajekysymyksellä muita ongelmia ja dynaamisia muuttujia.

Kysyä voi – miten voivat poliitikot edes hallita asioita ja tehdä realistisia oikeisiin asioihin liittyviä johtopäätöksiä ja päätöksiä ilman noita ulottuvuuksia.

1. Voidaan kysyä – verrattuna muihin alueisiin – onko kyse henkilöstön laatu- tai tehokkuusvajeesta vai henkilöstön määrävajeesta – jolloin pitää kysyä miten hyvin henkilöstö saa laadukasta tulosta aikaan vai roikkuuko vanhemmat ongelmat työjonossa uusien tuodessa lisäpainetta. 

2. Onko kyse poliittisesta piittaamattomuudesta – että vaikka vertailussa alueella saadaan tuloksia niin poliitikot leikkaa lastensuojelulta varoja muita alueita enemmän – tai alueen politiikassa on ajattelua ettei lastensuojelusta ole niin väliä.

3. Edelleen pitää kysyä – tuottaako Pohjanmaa lastensuojelun tarvetta muita alueita enemmän – jolloin tullaan taas sekä alueen viranomaisten että poliitikkojen asenteisiin lasten hyvinvointiin nähden ja erityisesti niiden perheiden joissa menee lasten näkökulmasta huonosti.

Jolloin ei pitäisi uutisoida lastensuojelun vajeesta vaan siitä että Pohjanmaa tuottaa muita alueita lastensuojelun tarvetta enemmän.

Jokainen ymmärtää tuosta että lastensuojelun, poliisin ym henkilöstövajeesta puhuminen on jopa järjetöntä ja vailla poliitikkojen – ja valtionhallinnon – tehokasta vaikutuskontaktia ilman tuollaisia dynaamisen realismin kysymyksiä.

Lisäksi.

Kuinka monta turhaa tutkijaa, tutkimuslaitosta ja toimittajaa Suomessa on – jotka ei koskaan kysy tuollaisia syventäviä realismin dynamiikan kysymyksiä.

Vielä – miten voi koskaan muodostaa mistään oikeaa kuvaa jos ei koskaan kysy mistään asioista tuollaisia kysymyksiä

Eikä siten ole koskaan asioiden dynaamisen olemuksen ja vuorovaikutuksen ajan hermolla.

eerojuhani vaarala

Ympäristölle ja monimuotoisuudelle myönteinen asenne leviää ihmisten parissa - niistä on tullut sosiaalinen normi

Ihmiset rakastavat yhä enemmän luontoa ja luonnoneläimiä mutta myös kotieläimiä ja lemmikkieläimiä.

Käsite monimuotoisuus kuuluu ja näkyy yhä useammin joka paikassa - on ymmärretty miten keskeinen käsite se on ihmiskunnan luontosuhteessa myös ihmiskunnan säilymisen kannalta.

Metsä tulee yhä läheisemmäksi ihmisille monimuotoisena asiana - puupellot ja avohakkuut menettävät suosiotaan ja metsän ja metsätalouden käsitteet monipuolistuvat mm jatkuvan kasvun metsänhoidon suuntaan.

Materialismi on yhä enemmän kyseenalaistettua samaan aikaan kun aineettomien arvojen äärimmäisen rikkaaseen kirjoon herätään yhä paremmin. Mitkä mahdollisuudet pelkällä sosiaalisuudella voi olla.

Autoilun dominointi vähenee ja samaan aikaan kaupungeista tulee sekä terveellisempiä, hiljaisempia ja turvallisempia - kaduilla kaikuu yhä enemmän autojen äänten sijaan ihmisten puheensorina - ja kaukaa kuuluu haitarin soitto ja kirkonkellojen soittokin tulee takaisin kaupunkien äänimaisemaan.

Ja lintujen laulu - aamulla herättyään voi avoimesta ikkunasta kuulla lintujen laulua.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu