Myykö sähköyhtiöt kahteen kertaan saman sähkön asiakkaan halutessa lopettaa sopimuksensa
Vastaako tämä uutispätkä Ylessä samaa tilannetta jossa sanotaan että sähköyhtiö on sitoutunut ostamaan sopimuksessa sähkön asiakkaalle. Erityisesti siinä mitä Fortumista sanotaan.
Yhtiöt perustelevat sopimussakoista luopumista sillä, että yhtiöt sitoutuvat ostamaan asiakkaalle sovittuun hintaan sovitun energiamäärän koko sopimuskauden ajaksi…
Isoista yhtiöistä esimerkiksi Vattenfallillakaan ei ole sopimussakkoa.
Fortumin Suomen-kuluttajaliiketoiminnan asiakkuuspäällikkö Tuomas Yrttiaho sanoo, että tarvittaessa asiakkaan kanssa neuvotellaan sopimuksen päättämisestä.
– Tällöin asiakkaan maksettavaksi tulee sadan euron sopimussakko ja mahdolliset muut kustannukset siitä, että sopimus päättyy sovittua aikaisemmin.
Fortum perii sopimussakon lisäksi hintojen erotuksen kerrottuna ennustetulla sähkönkulutuksella.
Näin tekee moni muukin yhtiö. Käytännössä asiakas siis maksaa suuren osan loppukauden sopimuksesta, vaikka irtisanoisi sopimuksen.
Perityn maksun prosenttiosuus vaihtelee yhtiöittäin. ”
Minun puhelinyhtiön sopimuskiistassa oli tilanne että jos keskeytän sopimuksen ennenaikojaan – joudun kuitenkin maksamaan koko sopimusajan. Mutta silti en saisi käyttää ostamaani vaikka maksan siitä jos keskeytän sopimuksen.
Mutta.
Puhelinyhtiöllä on vain rajallinen määrä myytävänä mobiilikaistaa – ja jos minä en saa käyttää sitä josta kuitenkin haluan luopua ja silti maksan sen – niin silloinhan puhelinyhtiö myy maksamani pätkän mobiilikaistaa kahteen kertaan myydessään sen myös toiselle asiakkaalle kun se on käyttämätön. Eli myy siis käytännössä minun määräaikaista omaisuutta. Minun luvatta.
Pyydän anteeksi että en muista yksityiskohtia ja käytän ehkä vääriä termejä – mutta periaate siis se – että puhelinyhtiöllä on rajallinen määrä myytävää josta ostan osan ja jos luovun siitä ennen sopimuskauden päättymistä niin joudun sen silti maksamaan vaikken käyttäisikään jolloin puhelinyhtiö myy sen ostamani pätkän toiselle eli kahteen kertaan.
Käsittääkseni näillä argumenteilla puhelinyhtiö joutui kaiketi luopumaan koko sopimuskäytännöstään.
Kysymys kuuluu – tekeekö sähköyhtiöt erityisesti Fortum samaa asiaa kuin minulle yritettiin tehdä puhelinasiassa. Mutta ei onnistuttu. Että sähköyhtiö myy kahteen kertaan saman sähkön.
”puhelinyhtiöllä on rajallinen määrä myytävää josta ostan osan ja jos luovun siitä ennen sopimuskauden päättymistä niin joudun sen silti maksamaan vaikken käyttäisikään jolloin puhelinyhtiö myy sen ostamani pätkän toiselle eli kahteen kertaan.”
Minua jäi ihmetyttämään että miksi se sitten pitää irtisanoa ennen sopimuskauden päättymistä jos ehdot ovat tuollaiset, miksei vain käytä ostamaansa pätkää loppuun asti?
Ihan vaan jos tuplabuukkaus närästää!
Ilmoita asiaton viesti
Ihan vaan siksikin että pakkokauppa nyt ei vaan innosta.
Minulla oli juuri kuukausi sitten ”pakkokauppa” jossa ostin max kokoisen takin netistä jonka olisi mittojen mukaan pitänyt sopia. Halusin palauttaa sen mutta olisi pitänyt maksaa postimaksu Kiinaan palautuksesta kun itse firma sijaitsi HongKongissa eikä sillä ollut edes konttoria Suomessa.
Ja minun olisi pitänyt maksaa postimaksu myyjän virheen takia. Siinä hulabaloossa jossa tukenani oli rahoitusyhtiön ostajan turva mutta kuluttaja-asiamies ei sekuntiakaan – tarjosi myyjä mm puoleen hintaan takkia joka ei sovi mulle jos ei postimaksu kelpaa.
Voitin tuonkin pakkokaupan. Ja siinä ohessa samaan aikaan ostajanturvan mukana ollen mutta ei kuluttajaviranomaisen mukanaollen sekuntiakaan vielä toisenkin pakkokaupan jossa ostamani telttakamina vääntyi ekassa kunnon käytössä aika lailla vinoon.
Eli – sähkö-, puhelinsopimus-, takki- ja kaminakaupassa on kysymys pakkokaupoista. Ja vielä yksi sähköpyörän käytännössä kertakäyttöpyörän kauppakin oli muutama vuosi sitten jossa en saanut myyjän kautta mistään rungon sisälle asetettavaa muotopakko akkua kun akku hajosi. Jonka senki voitin.
On siis vaan aika ihmeellistä että minulle joka ostan loppujen lopuksi tosi vähän on sattunut näitä pakkokauppakohteluita. Ja kuluttajariitalautakunnan kanssa asia sähköpyörän hinnan palautus selvisi 1,5 vuodessa, puhelinyhtiön nopeammin kun taas noissa muissa kuluttaja-asiamies ei inahtanutkaan ja Klarnan ostajan turva hoiti hommansa päivissä.
Kysymys kuuluukin – kuinka paljon pakkokauppoja onkaan, onko surkean hidas kuluttajaviranomainen hyvä peti pakkokauppayrityksille toimia ja siksikö Klarnalla on oikeinpa ostajanturvaosasto kun kuluttajaviranomainen on käytännössä huijaamisten eikä kuluttajan puolella – jolloin Klarnan ostajan turvaosasto taistelee nettimarkkinatalouden puolesta – sillä kuinka moni lopettaa nettiostokset kokonaan kun on muutaman kerran törmännyt pakkokauppaan joka ei viranomaistoimin oikene.
Minähän olen julkisena asian räyhääjänä nopean ja asiallisen Klarnan ostajanturvan kanssa parempi kuluttajaviranomainen kuin kuluttajaviranomainen itse.
Ja tämä kommentti lähtee sitten muuten niin eduskuntaan oikeusviranomaisille ja medialle.
Kun minua haukutaan vassariksi niin perkele minähän olen enemmän markkinatalousihminen kuin vassariksi minua haukkuvat itse.
Ja taas tuli tässäkin talikko työnnettyä suomalaisten tyhmyyden haisevaan paskaan. Noiden saamattomien ihmisten leimaajien jotka ei tässäkään asiassa tee yhtään mitään kuten minä teen. Ja teen myös tulosta. Joka varmaan vaikuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
No, nimpä.
Ilmoita asiaton viesti