Näin moninkertaistetaan metsien tuotto, täysvarjellaan metsien monimuotoisuus ja maksimoidaan metsien hiilinielu

Näin moninkertaistetaan metsien tuotto, täysvarjellaan metsien monimuotoisuus ja maksimoidaan metsien hiilinielu

Harvennushakkuisiin pitää säätää EU-laki että ne pitää kohdistua suurimpiin puihin – puupelloista päästäksemme.

Metsätalouden alueella on jatkuvaa logiikan vajaakäyttöä kyltymättömän ahneuden vuoksi – ahneus ei anna sijaa maltille.

Yhdistelmä harvennushakkuut + istuttaminen edustaa sitä.

Miten se toimii – näin.

Puupeltoajattelun mukaisesti harvennuksissa riivitään pienetkin puut metsäteollisuuden loputtoman ahnaaseen – lue: eettistä älykkyyttä degeneroivaan – kitaan. Sitten niitä puunruipeloita korvataan istuttamalla vieläkin pienemmillä puunruipeloilla – siellä missä puupeltoideologiaa säilyttäen on tehty avohakkuita. Tuossa menetelmässä joka käänteessä pieksäen metsäluonnon monimuotoisuutta henkihieveriin ja pakottaen metsäluonto puupeltoajattelun monoviljelykulttuuriin.

Kun monimuotoisuutta joka kohdassa suojeleva – ja siksi niin EU- kuin Suomenkin lakiin säädettävä – filosofia kuuluisi.

Lain mukaan saisi harventaa vain suurimmat puut – joka ohjaisi puupeltometsän vuosi vuodelta kohti jatkuvan kasvatuksen metsätaloutta. Ja samalla myös avohakkuut pienessäkin mitassa kiellettäisiin – ellei ole alue joka vaatii avohakkuita rakentamisen vuoksi – jolloin siinäkin pitäisi jättää puita ja puuryhmiä pystyyn – periaatteella – työkoneiden liikkuminen ja minkään väliaikainen varastointi ei ole laillinen syy avohakata puita.

Näin puupelloista asteittain jatkuvaan kasvuun siirtyen ei tarvitse Suomessa koskaan ja missään enää istuttaa yhtään tainta metsiin – sillä metsä taimittaa ne itse.

Näin ollen voi todeta ahneudella älylliseen degeneraatioon ajaneen metsäteollisuuden ja metsänomistamisen tehneen –  jo vuosikymmeniä – puupelto-ja avohakkuufilosofialla niin – että monimuotoisuutta murhaten veivät vielä siemenetkin metsästä.

Asia on nyt harvinaisen selvä.

EU:ssa ja sen jäsenmaissa säädetään avohakkuun kieltävä laki – sekä laki että metsissä saadaan harventaa vain suurimmat puut.

Jolloin siirrytään joustavasti jatkuvan kasvun metsänhoitoon – ja mikä parasta – taataan metsien monimuotoisuudelle ja metsien virkistyskäytölle täysi turva ja maksimoidaan myös metsien hiilinielu.

Ja kymmenen vuoden päästä kaikki EU:n metsät ovat loistokunnossa.

Eikä metsäteollisuuskaan häviä vaan voittaa – miksi – jälleen osoittaen miten nykyinen puupelto-avohakkuun metsäala ei osaa ajatella.

Siksi että kun metsä avohakataan se on kymmeniä vuosia mitään tuottamaton.

Kun taas jatkuvan kasvun metsä tuottaa joka vuosi suurimpien puiden hakkuilla rahaa.

Eikä siinä vielä kaikki – paras herkku odottikin viimeisenä.

Ne puut jotka keskenkasvuisina ruipeloina kaadetaan puupeltojen harvennuksina menettää tuottopotentiaalinsa sillä samalla sekunnilla. Kun taas jatkuvan kasvun menetelmässä niitä ei kaadeta vaan ne säilyttävät kasvupotentiaalinsa – ja aah mikä suloisen makea ydin – se säilyy kaikissa metsissä ympäri Suomea ja EU:ta koska niitä ei saa avohakata kieltävän lain vuoksi. Joka käytännössä moninkertaistaa Suomen metsien tuoton – vain siksi että kaikissa Suomen metsissä kaikki puut saavat kasvaa täyteen mittaansa.

Jolloin metsäteollisuudella ja metsän omistajilla on suurempi puun tuotto kuin koskaan – metsien monimuotoisuus saa täyden turvan – ja metsien hiilinielukin on maksimissaan.

Voiko enää parempaa ratkaisua olla.

Nykyistä puupelto-avohakkuu filisofiaa voi verrata kansakuntaan joka lähettää työ- , kehitys- ja siittämiskykyisimmät nuoret miehet sotaan kuolemaan.

Mahtaako se tehdä kansakunnan kasvu- ja tuottopotentiaalille erityisen hyvää.