Onko Suomesta tehty Wahlroosin vanavedessä korkoa korolle – eikä työllä tulosta tuottoa ja tuloa yhteiskunta

Onko Suomesta tehty Wahlroosin vanavedessä korkoa korolle – eikä työllä tulosta tuottoa ja tuloa yhteiskunta 

Onko Suomessa yhä enemmän korkoa koron päälle elättejä niin että se tuhoaa työn tuottavuuden tuloksen ja merkityksen.

Imemällä korkoa korolle periaatteella työltä taloudellisen voiman.

Onko tämä asia Suomen suuri talouskupla.

Tässä esimerkki miten korkoa korolle prosentuaaliset palkankorotukset käytännössä tuhoaa työtä Suomesta.

Tyyliin – kun pienituloiselta työltä viedään ostovoima – tuhotaan heidät samalla työvoimana.

Näin tehdään prosentuaalisilla palkankorotuksilla taloudellisen eriarvoisuuden kasvattamisen huijaus

Jossain alalla – jossa palkkahaitari on vaikkapa 2000 – 5000 euroon kuukaudessa – kaikille sama korotusprosentti vaikkapa 3 prosenttia – kasvattaa tuloeroja – ja siten taloudellista eriarvoisuutta.

Sillä rahallisesti saman korotusprosentin suuruus riippuu palkasta mistä se lasketaan – 2000 euron palkasta 3 prosentin korotus on 60 euroa – 5000 euron palkasta 150 euroa.

2000 euron palkalla ostovoima lisääntyy siis 60 euroa ja 5000 euron palkalla 150 euroa – eli 90 euroa ENEMMÄN kuukaudessa – siis joka kuukausi.

Eli vuodessa 2000 euron palkalla 720 euroa ja isommalla 5000 euron palkalla taas ostovoima nousee 1800 euroa vuodessa.

Jos se ei ole tuloerojen kasvua ostovoimalla mitattuna niin mikä sitten.

Eli prosentuaaliset tasokorotukset takaa taloudellisen eriarvoisuuden kasvun.

Ja kun seuraavan kerran tasokorotus tehdään niin tapahtuu korkoa korolle ostovoiman nousu molemmille palkoille mutta suuremmalle paljon enemmän – jolloin taloudellinen eriarvoisuus kasvaa vielä suuremmaksi. Koska korotuksen kohteena olevien palkkojen ero on suurempi edellisen korotuksen jälkeen.

Epäilen että kaikki ihmiset eivät tajua mikä taloudellisen eriarvoisuuden kasvattamisen huijaus tapahtuu prosentuaalisilla palkkojen tasokorotuksille eri alojen palkkahaitarien sisällä.

Eli pienituloisten ostovoima heikkenee jokaisen prosentuaalisen tasokorotuksen jälkeen samojen palkkahaitareiden sisällä.