Näinkö talousvälineellistettyä on ennallistamishanke – ja koko maaseutu. Traagisin  historiassa nähdyin seurauksin.

Näinkö talousvälineellistettyä on ennallistamishanke – ja koko maaseutu. Traagisin  historiassa nähdyin seurauksin.

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja kirjoittaa lehdessä noin

 

 

Ministeri sanoo – valtiolla ei ole varaa maksaa mutta ministerin mukaan useat yritykset olisivat valmiita maksamaan ainakin osan ennallistamisesta – miten ja kenelle kysyy päätoimittaja ja että maanomistajien kannattaa olla hereillä ja että parhaimmillaan ennallistamisella voi ansaita selvää rahaa – ja että selvällä rahan saamisella ennallistaminen voisi olla huomattavan tehokasta.

Valitettavasti tuosta tulee kuva että mitä ikinä maaseudulla maanomistajat ja  metsänomistajat – joita on kaupungeissakin – tekevätkin niin siitä pitää tulla rahaa – käsi ojossa – siitäkin ettei viljele, siitä että hakkaa metsää ja siitä ettei hakkaa ja varmaan siitäkin ettei muista ja tiedä että omistaa metsää.

Ja surkuhupaisinta on että se on aina joku toinen joka maksaa mutta ei maaseutu eikä sen maanomistajat  – tässä tapauksessa jotkut yritykset ennallistamisesta mutta ei maan- ja metsänomistajat itse.

Tilannehan on vähän sama kuin tilaisi kotiinsa katonmaalaajan ja sanoisi – sinä saat maksaa siitä että tulet kotini kattoa maalaamaan.

Mutta sehän on traagista maaseudulle että se on kuin pronssiin ikuisiksi ajoiksi valettu Käsi ojossa-patsas – en tiedä onko sellainen patsas olemassa.

Traagista ollen se – että miten maaseutu voi ikinä olla itsenäinen ja yritteliäs – jos sen asenne on että muut maksaa – minä en maksa mitään.

Myöskään maksa siitä – että luonto palautuu monimuotoiseksi – siitä vahingosta minkä maaseutu on ahneuksissaan sille itse aiheuttanut. Perversiokehä on täydellinen.

Niin että kaikki arvostetaan maaseudulla aina rahassa – ja näkeehän sen ihmisissä – ei maaseudun ihmisiä voi valtaosin luontoihmisiksi kutsua – enemmänkin vain rahaa luonnosta haluavilta – ja etenkin niin että kaiken maksaa aina joku muu kuin minä itse. Luonto on heille resurssi ei maaseudun arvo-olemus.

Että kaiken päämäärä ei ole joku sisällöllinen arvo kuten ennallistaminen vaan aina vaan raha  – käsi ojossa – muiden maksaa.

Joka käsi tekee työtä vain jos maksetaan – ei niin että käsi tekisi työtä että maksettaisiin.

Siinä on kahdella asialla vissi ero – joista maaseutu on pudonnut ensimmäisen kuoppaan – kyvyttömyytenä olla yritteliäs – investointihalukkuuksineen – joka kuuluu oleellisena osana yrittämiseen riskejä myöten – riskin ollessa juuri sitä mitä muut eivät ole vielä yrittäneet – ei Käsi ojossa pronssiveistosta voi sanoa yritteliääksi, kyvyttömyytenä ajattelemaan muita arvoja kuin rahaa – jolloin ei sitä maaseutuakaan arvosta jos se ei tuota rahaa.

Kyvyttömyytenä olemaan itsenäinen maaseutu – ylpeänä siitä että minä tienaan itse rahani ja maksan itse laskuni ja näen maaseudun arvon yli rahan arvostuksen.

Ps. Eihän asia ole päätoimittajan vika – hänen tekstinsä on vain maaseudun asenteiden arvokuvajainen.

eerojuhani vaarala

Akuutti kysymys kuuluu - onko Kiina sytyttämässä Venäjän propagandaopeilla Eurooppaan ja Aasiaan maailmansotaa

***

Pitäisikö Euroopan reunavaltioiden ampua Mainilan laukaukset - että päästään tositoimiin Venäjän nujertamiseksi.

https://yle.fi/a/74-20098829
***
Itsekkyyden etiikka - että paras on kun kaikki ajattelevat vain omaa etuaan - on ajautumassa maailmassa täydelliseen konkurssiin.

Sillä edes realiteetit ei kestä sitä saati sitten etiikka.
***
Tavallisten ihmisten tavallinen arki tuhoaa kaikista eniten ja kaikista varmimmin luontoa ja ihmiskunnan tulevaisuutta - kun he eivät osaa käyttäytyä luontoa kohtaan.

https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/7a265f25-3486-4141-aaba-2703cf46d42c

***

Lyhyt kertaus kehittämästäni eettis-realismin aatteesta ja muista ajattelutavoistani.

EETTIS-REALISMI

Eettis-realismin perusta on kaksi lausetta

1. Mitä enemmän asiassa on sekä realismia että etiikkaa - siis molempia - sitä parempi asia on ratkaisuna

2. Etiikan määritelmä - jokaiselle elolliselle hyvä elämänkaari mukaan lukien eläimet ja kasvit - muita, itseä, luonnon ja ihmisten monimuotoisuutta vahingoittamatta ja luontoa perusteettomasti vahingoittamatta.

Arvojani ovat - hyvyys, kauneus, oikeus, totuus ja kohtuus.

Ihmiskunnan pitää kasvattaa aineettomien arvojen osuutta sekä yhteiskunnassa että taloudessa - sillä aineettomat arvot ravitsevat ihmistä henkisesti ja sivistävät ihmistä - ja sen lisäksi aineettomat arvot kuluttavat ympäristöä ja luontoa minimaalisesti verrattuna materialistiseen kulutukseen. Siksi aineettomat arvot pelastavat luonnon ja ihmiskunnan - ei materialistiset arvot.

Aineettomista arvoista tärkeimpiä ovat - hoiva ja huolenpito, sosiaalisuus, kulttuuri, itsensä kehittäminen ja luontosuhde.

Ihmiskunnan pitää minusta opetella seuraavia asioita

- poikkileikkausajattelusta katteettomine yleistyksineen dynaamiseen aikajana-ajatteluun jossa poikkileikkaustieto on sen hetken kuvaus aikajanasta kun poikkileikkaus tehdään

- on opeteltava ajattelemaan asioita dynaamisina arvoketjuina

- on opeteltava kaikki asiat dynamiikkoina - niin että sekin on dynamiikkaa, pysähtynyttä dynamiikkaa, kun mikään ei liiku ja mitään ei tapahdu. Dynamiikkaa siis tarvitaan asioiden kehittämiseen ja muuttamiseen.

- ihmisen on hyvä olla kun ruuasta saatu energia virtaa sekä aivosolujen läpi merkitystä antavalla tavalla - niin että ihminen kokee elävänsä joka solullaan - lisäksi hyvä olo syntyy siitä kun ihminen on toisaalta monissa tavoitteellisissa prosesseissa - kuten toisista huolehtimassa, sosiaalisissa vuorovaikutuksissa, itseään kehittämässä kulttuurin teon ja nauttimisen prosesseissa mutta toisaalta olla pyrkimättä mihinkään vaan olla hyvässä luontosuhteessa luonnon kanssa läsnäollen. Pitää opetella ja antaa aikaa välillä itselleen - että minä olen tässä ja luonto on tuossa ja olemme läsnä toisillemme ja meillä molemmilla on hyvä olla.

Siinä tiivistelmä monista tärkeimmistä asioista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu