Nopean rahan porkkana metsissä on ollut niin houkutteleva että metsien porkkanamaa on syöty jo pieninä porkkanoina
Nopean rahan porkkana metsissä on ollut niin houkutteleva että metsien porkkanamaa on syöty jo pieninä porkkanoina
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009193114.html
Mutta – oheisessa jutussa ei käsitellä ollenkaan kahta asiaa. Eikä muutenkaan ole näkynyt julkisuudessa.
Että onko saadut metsäperinnöt – tai vanhempien metsät kun he eivät enää jaksa metsiään hoitaa – pantu samantien liian pieniä puita kaatavan ja risutkin metsästä vievän tehostetun harvennuksen kohteeksi tai liki taimikkotasoisenkin metsän avohakkuuksi energiapuuverukkeen alla.
Eikä sitäkään ole käsitelty että onko risutkin maasta metsien ravinneryöstöhakkuut ja koko metsänhoito joidenkin metsänomistajien kohdalla karannut protestiluontoiseksi hakkuuraivoksi ympäristövaatimuksia kohtaan – ” minähän teen metsilleni mitä haluan ja otan rahat pois metsistä ennenkuin ympäristönsuojelu sen kokonaan estää” ajattelulla.
Ps. Kysymys kuuluu myös – onko energiapuu todellakin päätynyt energiapuuksi vai selluteollisuudelle.
Ps2. Kysymys kuuluu myös onko keskusta nostattanut luonnonsuojelun vastaisen metsäkapinan joka on johtanut ”otan rahani pois metsistäni vielä kun saan risuja myöten” reaktioon – joka johtaakin sitten massiivisiin maksuihin kansantaloudelle kun metsien hiilinielu on kääntynytkin hiilipäästöksi. Että keskusta ympäristövastaisessa raivossaan tekikin sitten vihoviimeisen ja kalleimman temppunsa kansantaloudelle ennen romahtamistaan muutaman prosentin puolueeksi.
Vai olisiko niin että keskusta on ollut edesauttamassa tätä metsäkiimaa ja tullut yllätetyksi kun kirves osuukin omaan nilkkaan?
Onneksi metsä kasvaa kuin ennenkin, ainoastaan alarmistit huutelee että metsä on romahtanut.
Kasvava metsähän se eniten hiilidioksidia sitoo, ei kaatokypsä metsä.
Lahoava yli-ikäinen metsä ei sido enää yhtään lisää vaan alkaa päästää, nimittäin lahoaminen on eräänlaista palamista.
Ilmoita asiaton viesti
Sinä unohdat ylimmän yläkäsitteen – monimuotoisuuden
Ilmoita asiaton viesti
Tällaisilla ympäripyöreyksillä voidaan sekoittaa mikä asia tahansa. Kuinka paljon sitä monimuotoisuutta on vähentänyt tähän mennessä toteutetut hakkuut? Jos liito-orava osaa liitää, se voi liitää toiseen metsään.
Hakkuuaukea on juurikin erittäin monikirjoinen paikka. Synkässä kuolevassa kuusikossa kuten Helsingin keskuspuisto, ei viihdy kuin kaupunkilaiset.
Niityt on ihmisen tekemiä ja erittäin varjeltavaa monimuotoisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Kepu on nostattanut hakkuuraivon, sehän on selvä. Ja takana luultavasti lymyää metsäteollisuus
Ilmoita asiaton viesti
Vihreät ovat nostattaneet hakkuuraivon, on ehdittävä kaataa ennen rajoituksia.
Ilmoita asiaton viesti
Väärä tulkinta.
Keskustalle on ollut aina tyypillistä nostaa emotionaslisia myrskyjä metsätaloudessa. Ja metsänomistajat ottivat sen liian sananmukaisesti ja tyhmästi ettei saisi enää hakata ympäristönsuojelun vuoksi.
Ja hakkasivat nuoret puutkin aivan keskenkasvuisina.
Ja.
Tappoivat Suomen metsien kasvua kymmeniä vuosia taaksepäin.
Syypäinä kaiken vihreiden piikkiin latelelevat tyhmät, metsähysteriaa ja hakkuuraivoa nostattava keskusta ja täyspöliät metsänomistajat kun menivät hakkaamaan nuoretkin puut aivan ennenaikojaan. Ja tuhosivat metsien kasvupohjan siirtäen sen kymmeniä vuosia taaksepäin.
Keskustan temppuilu tuli tyhmien huutokuorojensa säestyksellä persujen, kokoomuksen suunnasta kansantaloudelle erittäin kalliiksi.
Hintana aiheutetun kymmenien vuosien takamatkan taloystappio metsänkasvussa plus maksuun tuleva miljardiluokan sakko metsien nielun tuhoamisesta.
Olen toistuvasti sanonut että Suomen kansa ei osaa ajatella ja tekee siksi tyhmyyksiä.
Ja tässä se taas nähtiin.
Kansantalouden metsätappio on kepun, kokoomuksen, persujen, kristillisten ja metsäteollisuuden – ihan oma – eikä vihreiden vika.
Ilmoita asiaton viesti
Kun nyt olet metsäasiantuntija, niin kerro, minkä ikäistä metsää ei saa kaataa eikä tietysti edes harventaakaan?
Minä kun en ole asiantuntija, vaikka metsää vähän omistaankin. Mutta tiedän sellaisiakin perintömetsiä, joille ei ole 30 vuoteen tehty mitään, edellisen aukkohakkuun ja istutuksen jälkeen. Tulos on ryteikkö, jonka läpi ei kulje kettua isompi eläin. Minun näkemyksen mukaan tuosta ei oikein kunnon metsää tahdo saada, ainoa tapa on yrittää harventaa rikkoutuneet puut pois, lähinnä energiapuuksi. Mutta tällaiset pitäisi monimuotoisuuden nimissä jättää rauhaan?
Ilmoita asiaton viesti
Kun metsästä viedään halkaisijaltaan 15 cm riukukuormia oli metsä mikä tahansa niin se on metsäomaisuuden kasvupotentiaalin siirtoa kymmeniä vuosia taaksepäin lähtöruutuin ja tuhoamista kansallisella tasolla. Semmoisia pusikkometsiäkään tai ylikasvaneita taimikoita ei saisi olla jossa on vieri vieressä 15 cm halk puita. Semmoinen on mahdollista vain sen laiskuuden seurauksena ettei vuosikymmen tms sitten ole harvennettu sitä pusikkoa. Sitä tasapitkää metsäpeltoa, jollaisia metsäpeltoja ei saisi olla olemassakaan.
Mitä tulee yli-ikäisiin tukkoon kasvaneisiin metsiin niin sehän jos mikä on hyvä paikka aloittaa jatkuvan kasvun metsänhoito eli kaataa isoimmat puut pois ja jättää pienemmät puut kasvamaan. Monimuotoisuus jää sinne oikein hyvin elämään ja viihtymään silti.
Ja nämä mielipiteet tulee pelkän järjen perusteella, ei tarvitse olla edes asiantuntija.
Ilmoita asiaton viesti
Yli-ikäisen tukkoon kasvaneen metsän jatkuvan kasvatuksen hakkuuseen liittyy joitakin ongelmia
Jäljellä jäävät ”huonoimmat” puut kasvamaan tulevaisuuteen. Näiden kasvu on huonompaa kuin parempikasvuisten puiden. Ajan myötä metsän geeniperimä rappeutuu kun jäljellä jää aina huonokasvuisimmat puut siementämään.
Tuollainen metsä on hakkuu jälkeen melko tuuliherkkä.
Mitä ratkaista tyvilaho-ongelma. Jos lahoa on niin se lisääntyy kokoajan.
Ilmoita asiaton viesti