Oikeiston ja keskustan sekä Suomessa että Ruotsissa pitää kertoa miten se uudistaa ihmisen luontosuhteen metsään nähden

Oikeiston ja keskustan sekä Suomessa että Ruotsissa pitää kertoa miten se uudistaa ihmisen luontosuhteen erityisesti metsään nähden

Molemmissa maissa hyväksytään laajasti sekä monimuotoisuuden ja lajien säilymisen että ilmastonmuutoksen torjumisen tärkeys.

Mutta Ruotsissa on otettu primitiivinen fantasiatason hallintoväkivaltainen taka-askel lopettamalla ympäristöministeriö. Alkeellinen ele. Ikäänkuin silmänsä sulkemalla asiat olisi paremmin.

Metsäsuhteessa oikeiston ja keskustan pitää osata kertoa

– miten ne aikovat uudistaa metsäsuhteen arvopohjan niin monimuotoiseksi kuin se oikeasti on – siis oikeasti on ja on aina ollut

– miten ne aikovat uudistaa taloudellisen metsäsuhteen niin että se yhä vähemmän tarkoittaa puiden kaatamista

– miten ne sovittavat avohakkuun ja sen aiheuttaman äkillisen monimuotoisuustuhon sekä hiilensidonnan äkillisen romahduksen yhteen kun maasta puiden latvoihin saakka ulottuva valtava viherhiukkasmassa hetkessä tapetaan eikä tule takaisin sataan vuoteen

– miten ne aikovat nähdä Suomen ja Ruotsinkin eurooppalaisittain harvinaiset metsän rauhan mahdollisuudet matkailukäytössä – keskinen Eurooppa on valtavalla vyöryllä tulossa sähköpyöräilyalueeksi – mutta yhtään suunnitelmaa en ole kuullut miten Suomi ja Ruotsi siirtävät metsien taloudellisen tuoton arvoa puunkaadosta luontopyöräilyn suuntaan – Euroopassa kun uinuu valtava ympärivuotinen potentiaali miljardien vuositulolla pelkän luontopyöräilyn varassa jota ei ole edes suunnitelmatasolla aiottu toteuttaa – täydellistä järjettömyyttä olla osaamatta laskea yksi ynnä yksi on kaksi

– miten oikeisto ja keskusta näkee metsän ja puun korkeampijalosteiset arvot niin tuotteena kuin katteenakin per puu niin että puu siirtyy yhä korkeampijalosteisempaan muotoon ja että puita yhä vähemmän kaadetaan per kansantalous-euro

– miten oikeisto ja keskusta aikoo taluttaa umpipaikalleen avohakkuujuuttuneen konservatisminsa korkeampijalosteisempaan ja kaikin tavoin monimuotoisempaan ajatteluun – joka ei varmasti lähde siitä että ympäristöministeriö lopetetaan ja kaikki yleisesti jo hyväksytyt uudet luontoperiaatteet vesitetään niin että kaikki yhtäkkiä perustuukin taas siihen mihin se on ennenkin perustunut – että metsä kasvaa ja se avohakataan – sulkemalla silmänsä kaikelta siltä monimuotoiselta ja moniarvoiselta hyvin tiedostetulta tuholta jota se aiheuttaa

– miten oikeisto asemoi metsästrategian niin että se sijoittuu avohakkuun ja kasvunsa lopettaneen hiililingoksi muuttuneen metsän väliin – niin että nuo ääripäät ei kumpikaan toteudu eikä metsää enää koskaan hyväksytä pelkäksi puupelloksi koska se ei ole monimuotoinen vaan monomuotoinen asia

– oikeiston ja keskustan pitää selvittää myös se että miten se kääntää massiivisen syynsiirron metsänomistajien metsien hoitamattomuudesta ympäristövaikuttajien syyksi siihen että on metsiä jotka on lopettaneet kasvunsa ja muuttuneet hiililingoiksi vain sen takia että on metsänomistajia jotka ei ole tehneet mitään metsänharvennustoimenpiteitä koskaan josta syystä joka puolella Suomea ja varmaankin etenkin Etelä-Suomessa on metsiä joissa puut ei juuri kasva enää kun niitä ei ole hoidettu.

Eikä niidenkään metsien ratkaisu ole avohakkuu – vaan sen kaltainen hakkuu jossa isot puut kaadetaan ja jätetään jo olemassa olevat pienemmät puut kasvamaan ja tilaa ja valoa ja ravinteita myös uusille taimille kasvaa.

Jotta metsä niin näyttäisi metsältä kuin toimisikin edelleenkin kuin metsä – ja ettei se olisi puupelto.

Toistan:

Jotta metsä niin näyttäisi metsältä kuin toimisikin edelleenkin kuin metsä – ja ettei se olisi puupelto.

Vasta sitten kun Suomen ja Ruotsin oikeisto ja keskusta on selvittäneet ja tuoneet nuo asiat esiin – voidaan niin molemmissa maissa kuin EU:ssakin käydä aitoa realistista ja eettistä poliittista julkista keskustelua metsästä ja Euroopan metsä-  ja luontosuhteesta.

Muutenhan tilanne näyttää kasvavasti siltä ettei oikeisto ja keskusta kykene edes näkemään saati hoitamaan metsä- ja luontosuhteen asioita kehityskykyisellä ja ajanmukaisella tasolla edes itsekään myöntämiensä perusasioiden suhteen jota luonnosta ja metsistä on yleisesti todettu ja hyväksytty.

Joten suurelta osin koko metsäkeskustelu oikeiston ja keskustan piirissä perustuu nyt kahteen asiaan

1. Strategiseen moderniin kehityskyvyttömyyteen asioissa

2. Sen vastuun kieltämiseen että metsänomistajat ovat laajasti pilanneet hoitamattomuudella vuosikymmeniä metsiensä kasvupotentiaalin vieden ne pysähtyneen kasvun ja hiilensidonnasta hiililingon tilaan yrittäen karata edelleen limboilemalla vastuustaan huutamalla monimuotoisuustuhoisten avohakkuiden perään – jotta saisivat edelleenkin olla piittaamatta metsiensä vastuullisesta hoidosta vuosikymmeniin mitään kunhan ovat sinne jonkun taimen pystyyn tökänneet. Tästähän on paljolti kysymys – metsänomistajien syyllisyydestä ja vastuusta sen suhteen etteivät ole metsiään hoitaneet niin kuin pitää ja ettei Metsä- ja maatalousministeriö ja Metsähallitus ole asian perään mitenkään katsoneet.

Vastuustaan luikertelun perään metsänomistajat eniten nykyisessä keskustelussaan huutaa – laiskan periaatteella – antaa kasvaa vaan – kaadetaan sitten.

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu