On ollut virhe digitalisoida kaikki – ja juuri tekoäly todistaa sen virheen

On kahdenlaista luovaa kehitystä – hidasta evoluutiota ja erityisesti ihmiseen liittyvää nopeaakin luovaa kehitystä.
Kaikista ei ole kykyjen – synnynnäisten ja/tai itse kehitettyjen – puolesta nopeaan luovaan kehitykseen jota Einsteinkin kutsui korkeimmaksi älykkyydeksi.
Ylivoimaisesti suurin osa ihmisistä ei kykene tai uskalla tuohon korkeimman älykkyyden kehitykseen saati hitaaseen evoluution kehitykseen. Se näin on aina ollut ja näin aina oleva.

Ne ihmiset joihin ei ole osunut nopean luovuuden ominaisuutta ovat junanraide tai pitkospuuihmisiä joilla on aika usein kova kateus luovuutta kohtaan. Ja se on suuri syy siihen että arkistointimenetelmää nimeltään digitalisaatio loogisena järjestelmänä tekoälyksi kutsuttuna pidetään luovana kun se lähtökohtaisesti on vain sen eri versioitua toistoa sille joka siihen on ohjelmoitu. On off digitointina joka ei ole sen enempää ihmisen kuin todellisuudenkaan olemus vaan analogisuus.

Uusia logogisesti luotuja kombinaatioita tekoälystä vanhasta voi kutsua luovuudeksi kuten voi ruokareseseptejäkin.

Mutta se luovuus ei ole hyppäystä tuntemattomaan ohi tiedetyn tunnetun ja loogisen – ja juuri sellainen luovuus on sitä korkeampaa älykkyyttä jota Einstein tarkoitti.

Analogisessa todellisuudessa on epäloogisia tuntemattomia aukkoja jotka Einsteinin tarkoittavat korkeamman älykkyyden luovat oivaltaa ja luo niiden logiikan ja perusteet muiden nähdä.
Jolloin niistä tulee tunnettuja ja operationalisoidaan ihmiskunnan käyttöön.

Tekoäly ei ole tuota korkeamman älykkyyden luovuutta – se on teknologiakatatonisten itsepetosta että se olisi. Ja teknologian yritystä pitää johtavan valta-asemansa joka siltä ollaan vääjäämättä viemässä.
Tekoäly on fantasialelu hauska maaginen kuvitelma että painamalla ovenripaa alas avaten oven olen luomakunnan luova hallitsija ja korkeampaa luovuuden älykkyyttä omaava ihminen.

Teknologiassakin on korkeamman luovuuden älyn tuottamia kehityshyppäyksiä Einsteinin suhteellisuusteoria, Pasteur, Edison jne mukaan lukien.

Samoin on yhteiskuntatieteissä ja filosofiassa joihin innovaatioihin luen uskaliaasti oman eettis-realismin innovaationi.

Joka minusta on oikealla ja hedelmällisellä kehitystavalla analogiseen todellisuuteen tarttuva ajattelumalli.
Sekin on siis minusta korkeamman luovuuden kehityshyppäys jolla olen tuottanut lukuisia uusia yhteiskunnallisia innovaatioita.

Se on siis hyvä keino nähdä vallitsevan todellisuuskäsityksen ja logiikan ohi ja läpi uutta jonka voi eksplikoida uudeksi näköalaksi.

Menetelmänä se on kaksiosainen – etiikan realismin ja dynaamiikan kautta todellisuuden havaitseminen ja syventäminen plus henkilökohtainen korkeamman äkykkyyden harvinainen luova kykyni nähdä asioita toisin toisella tavalla jota muut ei näe ja eksplikoida se ymmärrettäviksi eettisiksi realistisiksi ja dynaamisiksi kokonaisuuksiksi.

Olen siis luonut oman erityisluovuuteni työvälineeksi eettis-realismin ja sitten jakanut sen myös muiden ymmärrettäväksi ja käytettäväksi – jolloin se tavallaan on yhteiskunnallisen ajattelun, hahmottamisen ja luovuuden ”teknologian” roolissa – jolla teknologiaa työnnetään pois hääräämässä aineettomien arvojen kuten mpnimuotoisuuden kimpusta joita se pilkkoo väkivaltaisesti niitä rikkoen ja vahingoittaen digitalisaatiolla.

Lisäksi eettis-realismi on myös yhteiskuntafilosofinen kehityshyppäys etiikalle tarinallisen uskonnon etiikasta välittömän arkioperatiiviseen etiikan käyttöön johon uskontojen etiikka on vaikeasselkoinen ja vaikeasti operatiivisesti toteutettavissa ja mitattavissa yhteiskunnassa.
Mitä taas eettis-realismi ei ole – sen etiikan määritelmä kun on erittäin operatiivinen peruskallio – jokaiselle elolliselle hyvä elämänkaari itseään, muita elollisia ja niin ihmisyhteisön kuin luonnon elollista kuin elotontakin monimuotoisuutta rikkomatta.

Ja juuri tuossa eettis-realismi nousee teknologiaa ja talouttakin vastaan – sillä ne on systemaattisesti rikkoneet kaikkia ihmiskunnan ja luonnon monimuotoisuuksia koko ajan.

Eettis-realismi on siis noussut aineettomien arvojen ja monimuotoisuuden puolustajaksi ja niiden uusien nökökulmien oivalluksen kehittäjäksi.