Onhan se ikävää yhteiskuntakehitystä että ne joutuu aina vaan eniten joustamaan joilla siihen kyky vähenee koko ajan
Onhan se ikävää yhteiskuntakehitystä että ne joutuu aina vaan eniten joustamaan joilla siihen kyky vähenee koko ajan
Kun sen sijaan hyvinvoivien etuihin koskeminen on kielletty tabu.
Ja taloustabunsa päällä mukavasti istuvat hyvinvoivat ekonomistit keskustelevat julkisuudessa asiasta – ikäänkuin heillä olisi ensikäden tietoa pahoinvoinnista.
Ja taas on hyvinvointi päivitetty julkisuudessa parempaan kuntoon – tosin ekonomistit kuittaa Ylen palkkion – eikä tee sen jälkeen hyvinvoinnin parantamiseksi mitään. Onhan he jo julkisuuspäivittäneet hyvinvoinnin pahoinvointitilastotietoisina parempaan kuntoon. Ja valtakunnassa kaikki hyvin.
Ei sitten kenellekään tullut mieleen asettaa tuotteille ja palveluille prosentuaalisen nousun hintakattoa. No ei toki – eihän ahneutta saa rajoittaa. Sehän on markkinatalouden ydin – eikä se että hyvinvointi on edes kohtuullisesti tasattu.
Ja tunnettuahan on – että kriisi kuin kriisi – niin sehän on nykymarkkinataloudessa vain tilaisuus vieläkin enemmän repäistä aggressiivisesti eroa varakkaiden ja köyhien välille – eikä tasata sitä. Sehän nähtiin heti sähkömarkkinoilla.
Jos köyhä ei ole nöyrä se on kohta tosiköyhä, siksi minä kannatan ydinvoimaa…
Edit:
Semmonen jäi vielä sanomatta, että mitenkä on mahdollista että kaikennököisille lakupekoille annetaan sosiaalirahalla maksetut satelliittianteenit.🥴
Ilmoita asiaton viesti
No älähän puhu tyhmiä
Ilmoita asiaton viesti
”Ei sitten kenellekään tullut mieleen asettaa tuotteille ja palveluille prosentuaalisen nousun hintakattoa.”
Tuo ei ole mahdollista markkinataloudessa. Tuotteiden hintoihin vaikuttavat mm. maailmanmarkkinahinnat, joihin Suomen päättäjät eivät voi vaikuttaa mitenkään. Samoin ulkomailta tilattavat komponentit ja niiden hinnankorotukset.
Sitäpaitsi kyllä tuottajat haluavat, että heidän tuotteensa käyvät kaupaksi. Jos ne eivät käy kaupaksi, niin ei tuottaja niitä varastoon ala liialti tuottamaan, vaan lopettaa tuotannon tai alentaa hintaa, jos siihen on mahdollisuus.
Suunnitelmataloudessa voi talouden suunnittelukomitea määrätä vaikka kaikki hinnat, mutta silloin tuotteiden tarjolla oleminen ostajille ei riipu ostajien varallisuudesta, vaan muista tekijöistä, esimerkiksi siitä kuka ehtii nopeimmin jonon etunenään, kenellä on valtion jakamia säännöstelykuponkeja hallussaan t.m.s.
Kokemus on osoittanut, että tarpeellisten hyödykkeiden saaminen muodostuu suunnitelmataloudessa paljon vaikeammaksi kuin markkinataloudessa, vaikka varallisuus ei olisikaan tärkein ostopotentiaalia rajoittava tekijä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole mitään suunnitelmataloutta – on vain asian- ja tilanteenmukaisesti reagoivaa kansantalouttaa. Reagoihan kuvaamallasi tavalla myös markkinatalous samoin. Tikanteenmukaisesti.
Pystyttiinhän sähkönhintaankin reagoimaan. Miksei muka muuhun. Ja sitten reagoidaan niin kyllä ne markkinatalouden arvoketjut taipuu. Ei niiden arvoketjut mitään jumalia ole,
Ilmoita asiaton viesti
Sähkönhintaan reagoiminen oli sekin kyllä aika merkityksetöntä, vaikka puhe oli äänekästä. Reagoiminen tarkoitti lähinnä sitä, että valtio alensi tilapäisesti ALV:ta ja myönsi tukea korkeiden sähkönhinnan maksajille.
Sinänsä tuo sähkö-keissi on kuitenkin äärimmäinen poikkeus eikä siinä itse asiassa oikeastaan markkinatalouden tavanmukaiset lait hintaakaan ohjanneet. ”Sähköpörssi” käsitteenä on harhaanjohtava nimeltään.
Eli toki voidaan sanoa, että poikkeustilanteissa voi tilanteenmukaisesti jotain helpotusta luoda korkeista hinnoista kärsiville, jos kyse on välttämättömyyshyödykkeistä, mutta tuo ajatuksesi siitä, että kaikkiin hintoihin olisi mahdollista säätää jonkinlainen korotuskatto valtiovallan toimesta on yksinkertaisesti mahdoton.
60-luvun lopulla Suomen markka devalvoitiin noin 35%:lla ja siinä yhteydessä eduskunta sääti niin sanotut valtalait, jota antoivat hallitukselle mahdollisuuden harjoittaa hintasäännöstelyä. Tarkoitus oli estää devalvaatiosta muutoin aiheutuva raju inflaatio. Tuon hintasäännöstelyjakson aikana muutaman viikon kuuttua esimerkiksi ranskanleipä muuttui Elannossa ”Erikois Ranskanleipä” -nimiseksi tuotteeksi, joka olikin 30% ”tavallista” Ranskanleipää kalliimpaa.
Ilmoita asiaton viesti
Silti – yhteiskunnan pitää reagoida hintoja alentavasti – vaikka sinusta olisi tärkeämpää ja merkityksellisempää että erityisesti kriiseissä varakkaat suorastaan kahmivat omaisuuksia – niin kuin oligarkitkin Venäjällä syntyivät.
Ilmoita asiaton viesti
Yhteiskunnalla ei ole työkaluja välittömään reagointiin, jolla hintoja voitaisiin alentaa. Oikeanlaisella talouspolitiikalla voidaan sen sijaan pitemmällä jaksolla turvata kansalaisten ostovoiman säilyminen. Markkinatalouden lainalaisuuksia ei kuitenkaan voi muuttaa. Toiminnan puitteet pitää saada sellaisiksi, että talous pyörii.
Ilmoita asiaton viesti
Ei markkinatalouden lainalaisuudet ole mikään jumala
Ilmoita asiaton viesti
Tämä etiikan määritelmä on jumala – jokaiselle elolliselle kasvit mukaanlukien hyvä elämänkaari itseä, muita tai luontoa vahingoittamatta. Vaikka siinä on idealismin raja jonka toisella puolella on raaempaa realismia. Niin silti sen ydin on toimiva. Eikä sen rajan toisella puolella oleva raaka realismi ole oikeutus sille että sitä sovelletaan joka paikkaan.
Vaikka tuo etiikan määritelmä on minun kehittämä niin kyllä se sopii hyvin muillekin jumalaksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei markkinatalouden lainalaisuudet ole mikään jumala”
Se on kuitenkin ihmisille luonteenomainen tapa toimia. Muuta toimivaa vaihtoehtoa ei ole.
Jos köyhiä ja hädässä olevia pitää auttaa, niin sitä varten on sitten olemassa yhteiskunnan sosiaalipolitiikka. Mitä paremmin markkinatalous toimii, sitä enemmän myös valtiovallalla on mahdollisuus harjoittaa sosiaalipolitiikkaa. Ja sitä vähemmän niitä absoluuttisesti apua tarvitsevia yhteiskunnassa on.
Aina kun valtio pyrkii tavalla tai toisella puuttumaan itse markkinoden dynamiikkaan, tilanne menee jollain tavoin huonommaksi. Tästä toteamuksesta ei löydy poikkeuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta se markkinatalous vuotaa nyt yläpäästään mm suomessa jättiosinkoja niin että globaalina trendinä varallisuus keskittyy yhä harvemmille. Eikä ihmiset sitä halua
Ilmoita asiaton viesti
Siksi markkinataloudella ja demojratialla on tässä kohdin pysyvä ristiriita joka pitää ratkaista
Ilmoita asiaton viesti
Se että yritysmaailmassa on keinottelevia epäeettisiä kansabtaloutta vastaan on toinen mihin pitöisi tarttua. Heidän bisneksensä pitäisi tehdä oikein hankalaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo esimerkkini oli työväenliikkeen Elannosta.
Ilmoita asiaton viesti
Kusipöitä on kaikkialla
Ilmoita asiaton viesti
Asuntovelallinen tässä terve. Enpä koe kuuluvani siihen joukkoon, jolla on vähiten kykyä joustaa. Uskallanpa veikata, että sitä kykyä on tällaisen hyvätuloisen sijaan aika paljon vähemmän niillä, joilla ei tulot, varallisuus tahi luottotiedot mahdollista asuntolainan ottamista.
Ilmoita asiaton viesti
No sekin, hyvä pointti.
Ilmoita asiaton viesti
Eli kaikessa keskustelussa on kyllä aivan liikaa kohdentumatonta satunnaista haakurointia
Ilmoita asiaton viesti
Eli siis koko asuntolainakeskustelussa on myös katteetonta varakkaan keskiluokan ruikuttamista tavoitteena ottaa köyhiltä vielä enemmän.
Ilmoita asiaton viesti