Onko Natolla rahastoa hyödyntämään sitä niukka- ja halpateknologista jalkaväkiosaamista jota Ukraina on kehittänyt

Onko Natolla rahastoa hyödyntämään ja levittämään sitä niukka- ja halpateknologista jalkaväkiosaamista jota Ukraina on kehittänyt

https://www.hs.fi/talous/art-2000009850028.html

Jää vaikutelma että Nato luottaa mantran omaisesti sotateknologian voimaan liikaa – verrattuna siihen mitä sodankäynnin strategioissa ja taktiikoissa on Ukrainassa tapahtunut.

Kannattaa nyt lopultakin tajuta se fakta että jalkaväen sotilas on kovin voimatekijä sodissa. Ja oppituntina muistella vaikkapa se miten huipputeknologinen Yhdysvallat ei pärjännyt rutiköyhille vähäisen aseistuksen jalkaväelle Afganistanissa.

Nato-maissa pitää lisätä harkintakeskiöön jalkaväen osuus sodassa ja se miten paljon halvempaa siitä huolehtiminen on kuin teknologiaan satsaaminen.

Maailmassa on paljon tärkeämpiäkin rahoitettavia asioita kuin sokean teknologiauskoinen ja ylihinnoiteltu sotateollisuus.

Asiat pitää kääntää niin että pitää uskoa enemmän jalkaväkeen ja sen ylivertaiseen liikkeen ja tulen voimaan ja suojautumiskeinoon kaivautumalla kuin hyperkalliiseen teknologiaan kaikessa. Ukrainakin keksi halvan drooniteknologian tehokkaaksi aseeksi. Sitä halvan teknologian reittiä on ennemminkin edettävä kuin kalliin sotateknologian reittiä.

Ei teknologiafantasioilla sotia voiteta vaan loppujen lopuksi aina jalkaväen toimesta.

Ajatelkaapa vaikkapa Suomen osaavaa motivoitunutta 900 000 sotilaan armeijaa Suomen kauttaaltaan tiheästi peitteisessä maastossa – erittäin vaikea ja mahdoton vastus millekään teknologialle. Kun sillä armeijalla on kannettavat panssarin- ja ilmatorjuntaohjukset ja droonitoiminta rynnäkkökiväärien lisäksi niin muun sotateknologian ei kannata tulla lähellekään.

Ja se on luja fakta.

Ja tämän asian ohi Nato näyttää nukahtaneen kokonaan teknologiaunineen.

*****

 

Onkohan tässä jo menty liikaa ajatuksena sen puolelle – että asiat tiedostetaan ja ratkaistaan enemmän panssarin sisäpuolella kuin sen ulkopuolella

https://jussivaaralathoughts.blogspot.com/2023/09/onkohan-tassa-jo-menty-liikaa.html

eerojuhani vaarala

Eettis-realismin mukainen asioiden ja ratkaisuiden eettisyyden tarkistuslista

1. Toteuttaako asia tai ratkaisu hyvyyttä

2. Toteuttaako se kauneutta - estetiikka

3. Toteuttaako se oikeutta - oikeusvaltio

4. Toteuttaako se totuutta - tiede

5. Toteuttaako se kohtuutta - empaattinen suhteellisuudentaju

6. Toteuttaako se luonnon, ihmiskunnan ja ihmisyhteisöiden monimuotoisuutta

Miksi materialistiselle kasvulle ja aineettomien arvojen kasvulle ei tehdä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Saattaisi olla aika lailla vihreää siirtymää aineettomiin arvoihin suuntaava vertailu.

Eettis-realismin mukaista asioiden arvoketjukritiikkiä - joka voi olla myös positiivista eli kehumista

1. Onko tiedostettu edes asian arvoketjuluonnetta

2. Onko se eettistä

3. Onko se realistista

4. Onko se dynaamista ja dynamiikkoja tiedostavaa

5. Onko se loogista

6. Onko se monimuotoisuutta vaalivaa niin luonnon kuin ihmiskunnan ja ihmisyhteisöjen suhteen.

Olen kehittänyt filosofian eettis-realismi

Ajan aineettomia arvoja ihmiskunnan keskeiseksi asiaksi

Eettis-realismin filosofiassani olen määritellyt keskeisiksi aineettomiksi arvoiksi nämä

1. Hoivaaminen ja huolenpito

2. Sosiaalisuus

3. Kulttuuri

4. Itsensäkehittäminen

5. Luontosuhde

Kuudenneksi voisi lisätä

6. Monimuotoisuus sosiaalisesti ja luontosuhteessa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu