Onko politiikan ympäristörealismi suhteessa talouselämään sittenkin ummehtunut
Onko politiikan ympäristörealismi suhteessa talouselämään sittenkin ummehtunut – ja ihmiset raivaavat sitä kulutuskäytöksellään pois
Vaikutelma on että esimerkiksi autoiluun poliitikot suhtautuvat korostuneen varovaisesti – eivätkä kykene hyväksymään sitä faktaa – että yli tuhannen kilon rautamöykky kuljettamassa reilusti alle satakiloista ihmistä kaupungeissa etenkään ei ole nykyaikaista realismia. Ei millään mittarilla – raaka-aineiden, energianlähteen, katujen, kaupunkitilan jne ylikulutus.
Silti poliitikot välttää siihen koskemasta – autoteollisuuden vuoksi.
Jolloin autoteollisuuden pystyssä pitämisen ympäristöhinta on tosi rankka.
Mutta siitä on tullut myös realiteettitajun kommunikaation katkos edustuksellisen demokratian poliitikoiden ja tavallisten ihmisten ympäristörealismin välille – jossa tavallisille ihmisille on täysin selvää ettei yli tuhannen kilon autolla tehty alle satakiloisen ihmisen kuljettaminen muutamia kilometrejä ole mitenkään järkevää. Eikä sähköauto ratkaise sitä ongelmaa – on vaan entistäkin painavampi auto kuluttamaan katujen pintaa.
Niinpä on syntynyt autoteollisuudelle kuuliainen poliitikkojen realismi – ja tavallisen kansan realismi joka katsoo sähköautoteatteria ihmeissään.
Eikä tyydy siihen – olemaan kansalaisklovni poliitikkojen ja autoteollisuuden ekopesuteatterissa.
Niinpä ihmiset toimivat itse – ilman poliitikkoja. He ostavat sähköpyöriä – eivät sähköautoja – sillä sähköpyörissä on järkeä.
Ihmisten ympäristöhuoli on niin syvä – ettei se enää hyväksy poliitikkojen älyllisesti epärehellistä ekopesua – vaan toimii omin päin.
Ja politiikka on yhtäkkiä pahasti takamatkalla kaupunkien liikennekulttuuriin nähden. Jonka paine siirtyä sähköisiin kevytliikennevälineisiin kasvaa päivä päivältä – kaikista merkittävistä syistä.
Ja poliitikot seuraa askelia perässä ihmisten itsensä näyttämälle ympäristötielle.
Koomista on katsella miten media ja asiantuntijat yrittää kaikin keinoin tämän ihmisten ympäristöliikehdinnän siirtää jonkun jo vanhentuneen käsityksen, uskomuksen tai teorian piikkiin.
Kun on yhä enemmän vain yksi realismi.
Ihmiset toimii itse niin kuin ymmärtävät ympäristötietoisuuden edellyttävän.
Ei ole enää vihreitä ihmisiä – on yhä enemmän vihreyttä ihmisissä.
Onko maamme liikennepolitiikassa unohtunut se, että raskasta logistiikkaa tulisi määrätietoisesti siirtää takaisin raiteille? Miksi kulutetaan ja ruuhkautetaan maanteitä, vaikka maassamme on puolet radoistamme vajaalla käytöllä tai jopa ihan käyttämättäkin? Eikä raideliikenteen logistisia palveluja haluta kehittää?
Eikä haluta ottaa oppia siitä, mikä toimi joustavasti, nopeasti ja perille asti muutamia vuosikymmeniä sitten? Miksi ei hallitus ei halua noudattaa omaa ohjelmaansa vähäliikenteisten ratojen ja nyt suljettujenkin ratojen käyttöön ottamisesta?
Mielestäni raidelogistiikan valtakunnallinen edistäminen olisi järkevintä ilmastopolitiikkaa ja elvyttäisi kaikkea elinkeino- ja yrityselämää. Kun tavaralogistiikalle koko rataverkon käyttämisen myötä avautuisi mielekkäämpiä ja nykyistä paremmin toimitus- ja toimintavarmuutta tarjoavia reittejä, vapautuisi heti nopealle henkilöliikenteelle vapaata ratakapasiteettia enemmän kuin tällä hetkellä on liikennekalustoakaan.
Maanteille saataisiin tilaa autoille ja liikenneruuhkat eteläisessä Suomessa poistuisivat. Autoilu voisi sujua ilman ruuhkia ja maantieliikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuus parantuisi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on kuitenkin vain osaratkaisu – ainakin siltä ideologiselta pohjalta mitä itse ajattelen.
Kyllä kiskot kestää raskasta rahtia paremmin kuin tiet – kysymys kuuluu miksi asemilla ei ole samaa konttilogistiikkaa kuin satamissa. Että juna hetkessä konttinostureilla tyhjäksi ja täyteen.
En tosin ymmärrä tuota henkilöliikenneasiaa raiteilla kuten esität. Mutta olen samaa mieltä että kaikki raiteet kestää kiskobussin tapaista liikennettä ja pitäisi ottaa käyttöön ja luoda uusiakin kuten Tampere-Ruovesi jne jos omia nurkkia ajattelen.
Mutta kaupungeista ja kunnista 4 km2 säännöllä pitäisi saada autot vaihtumaan sähköpyöriin kun kaikki palvelut yleensä on sillä pinta-alalla. Ja yksityisautoilu olisi vain maaseutuliikenteessä eikä sielläkään tarvitse jos vaikka Tampereelta saataisiin niin ykdinkertainen asia toimimaan kuin suora yhteys aamuin ja iltamyöhään Ruovedelle ja siitä Virroille. Joka lähentäisi ko kuntia todella. Mutta se on liian yksinkertainen asia liian monimutkaisille ihmisille että pitää olla minun kaltainen vielä monimutkaisempi ihminen joka sanoo sen.
Ideologiaani kuuluu myös että materialismista pitää karsia joten ei se rahtien määrä sen myötä kasvava olisi vaan päinvastoin. Mutta junaliikenteen kiskobussityyppistä laajentamista kannatan maaseudun suuntaan. Eikä se voi mitenkään olla kallistakaan niin pienen vierintäkitkan vekottimella.
Ilmoita asiaton viesti