Eettis-realismin mukainen asioiden ja ratkaisuiden eettisyyden tarkistuslista
1. Toteuttaako asia tai ratkaisu hyvyyttä
2. Toteuttaako se kauneutta - estetiikka
3. Toteuttaako se oikeutta - oikeusvaltio
4. Toteuttaako se totuutta - tiede
5. Toteuttaako se kohtuutta - empaattinen suhteellisuudentaju
6. Toteuttaako se luonnon, ihmiskunnan ja ihmisyhteisöiden monimuotoisuutta
Miksi materialistiselle kasvulle ja aineettomien arvojen kasvulle ei tehdä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
Saattaisi olla aika lailla vihreää siirtymää aineettomiin arvoihin suuntaava vertailu.
Eettis-realismin mukaista asioiden arvoketjukritiikkiä - joka voi olla myös positiivista eli kehumista
1. Onko tiedostettu edes asian arvoketjuluonnetta
2. Onko se eettistä
3. Onko se realistista
4. Onko se dynaamista ja dynamiikkoja tiedostavaa
5. Onko se loogista
6. Onko se monimuotoisuutta vaalivaa niin luonnon kuin ihmiskunnan ja ihmisyhteisöjen suhteen.
Olen kehittänyt filosofian eettis-realismi
Ajan aineettomia arvoja ihmiskunnan keskeiseksi asiaksi
Eettis-realismin filosofiassani olen määritellyt keskeisiksi aineettomiksi arvoiksi nämä
1. Hoivaaminen ja huolenpito
2. Sosiaalisuus
3. Kulttuuri
4. Itsensäkehittäminen
5. Luontosuhde
Kuudenneksi voisi lisätä
6. Monimuotoisuus sosiaalisesti ja luontosuhteessa.
Reuna-alueet aina kärsii eniten keskusvallasta.
Näin oli jo Rooman valtakunnan aikaan. Silloin niitä nimitettiin periferioiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Suosittelen siirtymistä twitteriin. Siellä voi laittaa vaikka 50 viestiä päivässä.
Ilmoita asiaton viesti
Suosittelen blogieni sivuuttamista
Ilmoita asiaton viesti
Ei ne ole enää blogeja vaan otsikoituja mielipiteitä
Ilmoita asiaton viesti
Älä kiusaa itseäsi blogeillani. En minäkään sinun, deal? Ok?
Ilmoita asiaton viesti
Kättä päälle, real man.
Ilmoita asiaton viesti
Suosittelisin päättäjille jotka tykkää että Suomi on ”kokoaan suurempi”.
Hieman ymmärrystä.
Paavo Lipponenkin aikoi puhua kiinan keisarille
No,sille se ja sama,on nuita hännän heiluttajia riitänyt sen jälkeenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Surullista tässä on se että valtaosa kalastetusta silakasta menee turkiseläinten rehuksi ja kalajauhoon. Jauhot sitten syötetään kalankasvatuslaitoksissa lohille.
Ihmiset kuluttavat suoraan reilusti alle 10 prosenttia pyydetystä silakasta. Itse olen pitänyt ja suosinut mutta tämän tiedon valossa jää jatkossa syömättä. Särkisäilykkeet nams.
Ilmoita asiaton viesti
Onko silakkatouhu todellakin noin limbo
Ilmoita asiaton viesti
Metsätaloudessa ilmeni kaikenlaista paskaa, nyt on näköjään kalatalouden vuoro.
Ilmoita asiaton viesti
Onko limboilu luonnonvara-aloilla enemmän sääntö kuin poikkeus
Ilmoita asiaton viesti
-Lampisen mukaan kalastetusta silakasta on viime vuosina päätynyt ihmisten syötäväksi noin 4–5 miljoonaa kiloa, kun kokonaissaalis on vaihdellut 70–100 miljoonan kilon luokassa. Loput silakat menevät kalajauhotehtaille, turkistarhoille ja vientiin sekä rehuksi että elintarvikeraaka-aineeksi.
”Yhä suurempi osa menee kalajauhotehtaille. Kalajauho on tärkeä raaka-aine muun muassa kalankasvatuksen rehuissa. Turkistarhauksen rehuksi silakkaa käytetään koko ajan vähemmän ja vähemmän.”-
Ilmoita asiaton viesti
Linkki unohtui yltä https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009819554.html
Ilmoita asiaton viesti
Minusta kalaa tosi arvokkaana ihmisravinteena pitäisi ihmisten syödä. Joka päivähän sitä on hyvä syödä.
Ilmoita asiaton viesti
Pari kertaa viikossa, ainakin, suositusten mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Asian pitäisi olla harvinaisen selvä
1. EU:lta ylitsepääsemättömät perusteet
2. Silakoita pumpataan merestä rehuksi – kun rehuksi kelpaa mikä tahansa – ja samalla tuhotaan silakkakanta
Ilmoita asiaton viesti