Onko venäläisten sortovalta säveltänyt Suomen musiikin melankolisuuden.

Onko venäläisten sortovalta säveltänyt Suomen musiikin melankolisuuden.

Maailmassa pitää päästä kulttuuridiskriminoinnista ja -imperialismista kulttuurivaihtoon ja -yhteistyöhön.

Eri puolilla maailmaa on mm kauniita lauluja joista muut ei tiedä juuri mitään.

Onko esimerkiksi olemassa internetissä paikkaa – jonne kerätään eri puolilta maailmaa lauluja ja joista voi –  pitäisikö lailla velvoittaa – radiot ottaa tietyn prosentin ohjelmiinsa musiikkia muualta.

Kun tällaista kansainvälistä ohjenuoraa ei ole – niin sukupolvi toisensa jälkeen on kasvanut vailla globaalia musiikkikäsitystä olevia ihmisiä – kun musiikkia maailmalta ei soiteta missään.

Emmekä siten myöskään ravintoloissa kuule milloin minkäkinlaista musiikkia maailmalta – kun mieliimme on istutettu niin tehokkaasti musiikki-imperialistinen ja -diskriminatiivinen esto.

Lisäksi vaikuttaa olevan myös jossain määrin itä-länsi musiikkimuuria.

Ei pitäisi lähteä siitä että musiikki jostain kaukaa on erikoisuus sillä jo ajatuksena se vahvistaa entisestään valtavirta-ajattelua.

Pitäisi lähteä siitä että musiikki ympäri maailmaa on niin avoimesti ja helposti saatavilla että voimme puhua käsitteestä maailmanmusiikki valtavirtana.

Mutta tämä sukupolvesta toiseen kasvava ja kapeutuva sivistymättömyys on muunkin kuin musiikin asia.

Ei pitäisi sanoa jonkun vieraan musiikin soittoa oudoksi vaan erilaiseksi – ja kysyä miksi se on niin erilaista.

Ja kun näin kysymme päädymme heti mm Suomen kansaa ja sen historiaa tarkastelemaan syynä siihen miksi se on niin melankolista – ja kysymään.

Onko venäläisten sortovalta säveltänyt Suomen musiikin melankolisuuden.

Ja saamme samalla upean historiakytkennän musiikkikulttuurille.

Sellainen musiikki millaiset olot.

Ja sitten olemmekin kommunikatiivisesti keskellä kansakunnan emootiomaailmaa ja sen olosuhde- ja historiaperimää.

Eikö musiikki ole silloin löytänyt kotinsa – ja kansakunta sydämensä – kärsii se tai iloitsee sydäntään musiikissaan.

eerojuhani vaarala

Juuri näin - instituutioiden pitää itse ottaa tilanne haltuunsa - eikä jäädä poliitikkojen pompoteltavaksi.

Yle

" Jyväskylän yliopisto välttää yt-neuvottelut säästämällä tiloista ja tekemällä henkilöstösäästöt eläköitymisten ja määräaikaisuuksien lopettamisten kautta.

Rehtori Jari Ojala piti tänään tiedotustilaisuuden yliopistolla, missä käytiin lävitse vuosina 2025–2027 tehtäviä 12 miljoonan euron säästöohjelma.

– Jyväskylän yliopisto osoitti jälleen voimansa ratkaisemalla yhdessä nämä pulmansa, Ojala kiitteli kokoontunutta henkilöstöä.

Ratkaisuja yliopiston taloustilanteeseen on etsitty henkilöstölle ja opiskelijoille suunnatuilla kyselyillä ja seuraamalla tilojen käyttöastetta sähköavainten ja avainkorttien kautta.

Yliopiston budjetti on ollut vuosia alijäämäinen. Asiaa on korvattu pääomatuotoilla, mutta ne eivät enää riitä.

– Yliopiston tehtävä on tutkimus ja koulutus eikä rahan tekeminen, Ojala muistutti tiedotustilaisuudessa. "

Komeaa luettavaa tämä yliopiston temppu - tuollaista on hyvä osallistava päämäärätietoinen muutosjohtaminen

Pitäen mielessä sen että paras muutosresurssi on aina ihmisten korvien välissä.

Suomessa on opittu liikaa valittamaan ja systemaattisesti siirtämään vastuu omista asioista muille eikä itselle.

Ja unohdettu - että jos et itse järjestä asioita niin joku muu tekee sen - eikä se joku muu ole asioittesi paras asiantuntija.

***

Eikö keinotekoinen tasa-arvo kyvykkäämpiä jarruttamalla ja heikompia väkisin raahaten ole jo nähty. Pitääkö sitä vierittää lapsuuteenkin.

Eikö ihmiset saa olla sitä mitä ovat ja mihin heillä on kykyjä.

https://www.hs.fi/suomi/art-2000010423120.html

***

Tieteen ja politiikan pysyvä suhde.

Kannattaa ymmärtää tämä perusasia
1. Tiede ei tiedä kaikkea - siitä seuraa että asiantuntijatkaan ei tiedä kaikkea
2. Josta seuraa että poliitikot yrittää paikata niitä aukkoja ja ymmärryksen katvealueita joita tiede ja asiantuntijat ei tiedä ja ymmärrä.
3. Tämä on tieteen ja politiikan pysyvä suhde.
****
Onko hälymaailma vallannut liikaa tilaa sekä julkisuudessa että sitä kautta ihmisten mielissä.

On visuaalista hälyä. On auditiivista hälyä - on somen asiatonta hälyä.

Pitäisikö substantisoitua.

Olisiko jo aika avata visuaalisen shown eurooppalaiset kilpailut. Eikä alistaa Euroviisuissa musiikkia sen pelleksi.

Musiikki ytimeltään on sisäisenä koettu epävisuaalinen asia. Nyt musiikki on kadonnut Euroviisuissa visuaaliseen hälyyn.

Mistä sen tietää - siitä että ihmiset kuuntelee arjessa musiikkia musiikkina - ei visuaalisen möykän keskellä.

Jos visuaalinen haluaa olla taidetta - sen pitää hypätä kaikissa visuaalisen taiteen lajeissa taiteena omaan kelkkaansa - eikä kytkeä muita tahoja itsensä pinnallapitäjäksi.

***
Raha työntää muut arvot sivuun - sille pitää keksiä vasta-arvo.

Sellainen onkin jo olemassa - operatiiviseksi toimivaksi aatteeksi asti kehitettynä.

Se on kehittämäni eettis-realismi.

Se panee muut arvot etiikan ja realismin voimalla paikoilleen.

Mikä on eettisintä ja realistisinta on paras ratkaisu.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu