Raha nollakorolla – on dynaamisen työstä ja aikaansaamisesta palkitsevan yhteiskunnan ja talouselämän tunnus

Nollakorkopolitiikan peruste – raha nollakorolla – on dynaamisen työstä ja aikaansaamisesta palkitsevan yhteiskunnan ja talouselämän tunnus

Eikö ole parempi – että rahan määrä kasvaa työsuoritteesta tai luonnon kasvutapahtumasta – kuin siitä että on olemassa vain kaksi asiaa – raha ja aika. Joilla on vain ulkoinen olemus työn ja luonnon kasvutapahtuman – ei niiden sisäinen olemus.

Näin ollen raha ja sen määrän kasvu pitää irrottaa ajasta – ja kytkeä työhön tai luonnon kasvutapahtumaan.

Rahalla olisi siis vaihdannan välineen rooli – mutta ei mitään rahamäärän kasvuedellytyksiä sillä että se raha seisoo vain pankissa.

Rahan ja ajan kytkentä toisiinsa korolla – siis on pysähtyneisyyden ja omista tekemisen ansioista riippumattoman vaurastumisen tunnus.

Kun taas raha nollakorolla – on dynaamisen työstä ja aikaansaamisesta palkitsevan yhteiskunnan ja talouselämän tunnus.

Ps. Suurten ikäluokkien suurten perintöjen saajien pitää elää aurinkorantaelämäänsä perintörahojaan käyttämällä – ei niistä saamillaan koroilla.

Pankkitilien korothan ovat välikäsisiivujen ottajia kansantalouden työn ja luonnon kasvun arvoketjuista – siis passiivista loisimista kansantalouden aktiviteettiarvoketjuissa.

Erityisen rumaksi tämä kuva tulee vielä kun suurten ikäluokkien jälkeisistä suurista perinnöistä ei pitäisi maksaa perintöveroakaan.

Jolloin perintöjen saajista tulee tahtomattaankin kansantalouden aktiviteettiarvoketjujen suhteen tuplaloisia – suhteessa kansantalouden menneisiin aktiviteettiarvoketjuihin kuin nykyisiin ja tuleviinkiin.

Jolloin kansantalous ja sen oikeaa työtä tekevät maksaa kalliisti siitä että jotkut lojuu ilman omaa ansiotaan – pelkän pankkikoron ja perintöjen verottomuuden syystä – aurinkorannoilla,

 

Ps2. Kansantalousvastuullisen ja sen aktiivisuudesta huolehtivan perinnönantajan pitäisi määrätä testamentissaan omaisuutensa pysyvästi nollakorkoiselle pankkitilille – josta saa nostettua kuukausittain vain tietyn määrän rahaa.

eerojuhani vaarala

Eettis-realismin mukainen asioiden ja ratkaisuiden eettisyyden tarkistuslista

1. Toteuttaako asia tai ratkaisu hyvyyttä

2. Toteuttaako se kauneutta - estetiikka

3. Toteuttaako se oikeutta - oikeusvaltio

4. Toteuttaako se totuutta - tiede

5. Toteuttaako se kohtuutta - empaattinen suhteellisuudentaju

6. Toteuttaako se luonnon, ihmiskunnan ja ihmisyhteisöiden monimuotoisuutta

Miksi materialistiselle kasvulle ja aineettomien arvojen kasvulle ei tehdä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Saattaisi olla aika lailla vihreää siirtymää aineettomiin arvoihin suuntaava vertailu.

Eettis-realismin mukaista asioiden arvoketjukritiikkiä - joka voi olla myös positiivista eli kehumista

1. Onko tiedostettu edes asian arvoketjuluonnetta

2. Onko se eettistä

3. Onko se realistista

4. Onko se dynaamista ja dynamiikkoja tiedostavaa

5. Onko se loogista

6. Onko se monimuotoisuutta vaalivaa niin luonnon kuin ihmiskunnan ja ihmisyhteisöjen suhteen.

Olen kehittänyt filosofian eettis-realismi

Ajan aineettomia arvoja ihmiskunnan keskeiseksi asiaksi

Eettis-realismin filosofiassani olen määritellyt keskeisiksi aineettomiksi arvoiksi nämä

1. Hoivaaminen ja huolenpito

2. Sosiaalisuus

3. Kulttuuri

4. Itsensäkehittäminen

5. Luontosuhde

Kuudenneksi voisi lisätä

6. Monimuotoisuus sosiaalisesti ja luontosuhteessa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu