Siksi Suomi ei pärjää Euroviisuissa
Siksi Suomi ei pärjää Euroviisuissa
Kun Suomi ei ole itsenäisyytensä aikana koskaan rakentanut yhtään julkista vapaata – harrastamis- ja – verkostoitumistilaa – musiikin aktiiviharrastajille.
Hyvät aktiiviharrastajat – ei löydä toisiaan – eivätkä verkostoidu – eivätkä luo menestysryhmiä musiikin luovissa funktioissa – kun valtio ja kunnat ei sitä tue – vaan pyrkii päinvastoin tappamaan sen mahdollisuudet – sen vapaan muodostumisen mahdollisuudet. Jolloin ainoat ryhmät on levy-yhtiöt.
Niinpä ei synny säveltäjä-sanoittaja-sovittaja-tuottaja ryhmiä jotka voi ponkaista hetkessä siinä maailmanmaineeseen.
Aika lailla tyhmää puuhastelua luovan kulttuurin alueella.
Suomi ei tarjoa musiikin harrastajille mitään kasvualustaa valtion ja kuntien puolesta. Ei mitään.
Suomi on kuin maa joka hakee lukutaitoa perustamatta yhtään koulua.
Onko olemassa maailman fiksuin maa luokitusta – siinä Suomi saa kulttuurin vapaat kasvualustat -osiosta – täyden nollan.
Eikä älykkyydestäkään paljon pisteitä heru.
Kyllä näitä kansainvälisiä pärjäämisiä voi tulla jos maatamme kohtaa Ukrainan tavoin tai luonnonkatastrofin takia joku kriisi. Suomeen tuli kirjallisuuden Nobeliakin aikanaan. Maamme oli otsikoissa siihen aikaan. Ja sai sympatiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ukraina voitti Euroviisut! The Rasmus jäi sijalle 21
Viihdeuutiset –
Suomen ainoa tilaisuus eli chäänssi on saada Ukrainan jälkeen sympatiat puolelleen.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi Ukrainan viisukappale ei ollut huono, joten siltä osin voitto on perusteltavissa.
Silti, jos puhutaan laulukilpailusta, niin voittajan etukäteen päättäminen poliittisin perustein ei ole reilua muita osallistujia kohtaan.
Tilanne olisi aivan sama, jos Ukrainan annettaisiin voittaa jääkiekon tai jalkapallon maailmanmestaruus vain siksi, että sota.
Ilmoita asiaton viesti
Tismalleen.
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla enemmän sykettä kun haluaa laulaa maalleen. Yleisöstä saa myös energiaa. Sitä kautta on voinut saada pientä hyötyä ja myös onnistunut suorituksessaan.
Joidenkin mukaan F.E. Sillanpään sijaan Mika Waltari olisi sodan jälkeen voinut Sinuhellaan päästä palkituksi. Edusti hieman modernimpaa kirjallisuutta..
Ilmoita asiaton viesti
Waltari oli ensimmäisen kerran tarjolla vuonna 1950 Nobel-ehdokkaaksi.
Ruotsin Akatemia totesi tuolloin, ettei kirjailijan tuotanto täytä ehdokkuuden vaatimuksia.
Waltari oli tuolloin jo julkaissut käytännössä kaikki tunnetuimmat teoksensa, myös Sinuhen.
Ilmoita asiaton viesti
Siitä ajoitukseen liittyvästä syystä osin. Tietenkin jos hän olisi ollut ehdolla oikeaan aikaan, ja joku suomalainen olisi pitänyt valita, niin valinta olisi voinut osua häneen. Waltari saattoi olla Eurooppaa suositumpi Amerikassa.
Muistan itse nuorena kun luin Waltarin tuotantoa öisin keväällä 1988 kun Bagdadiin tuli Iranin sodan lopussa useamman kuukauden ajan ohjuksia joka yö. Scud ohjus kun iskeytyi kuului paukahdus ja sitten ovet alkoivat tehdä hakkaavaa ääntä ilmanpaineen takia. Sitten katolle katsomaan mistä päin nousi savupilvi.
Waltarin kirjojen jälkeen aloin lukea kirjoja, joista Waltari oli saanut vaikutteita – Victor Hugo ym – ja ymmärsin, ettei hän ihan saman luokan maailmankirjallisuutta edustanut. Sikäli varmaan ei ihan laadullisesti kuulunut joukkoon.
Amerikkalaisia aikakausilehtiä liittyen kylmän sodan alkuun tuli luettua jossain vaiheessa. Siinä 1948- 1950 Waltarista oli juttuja niissä. Se pisti silmään kun muuten ei Suomalsesta kirjallisuudesta paljoa kirjoitettu.
Erinäisissä kirjastoissa ja divareissa Suomen ulkopuolella olen törmännyt Waltarin käännettyihin kirjoihin. F.E. Sillanpään kirjoja ei ole tullut vastaan. Epäilen, että sen ajan Suomi on ollut niin erilainen. Se, että voitti Hessen ja Huizingan ei välttämättä kerro olleen näitä parempi. Talvisotaa varten keräsi nobel matkalla rahaa.
Sillanpäätä kehuttiin suomalaisen maalaiselämän kuvaajaksi.
1950 -luvulla missi Armi kuusela ja olympialaiset olivat jonkinlaista näkyvyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Ainoa Nobelin arvoinen kirjailija Suomessa on ollut ja on edelleen Väinö Valtteri Linna.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi toinenkin tamperelainen, Eeva-Liisa Manner, Nobelin ansainnut. Maailman paras runoilija.
Ilmoita asiaton viesti
Manner on yllättävä veto. Sikälikn, ettei hän ole edes ”koko Suomen tuntema” muuta kuin nimeltä. Itsekään en ole hänen tuotantoaan lukenut, muutamia kirjoituksia vain.
Eino Leino tunnetaan jotenkin suomalaisen sielun tulkkina. Loirin laulut pitää hänet ehkä mielissä. Ei hänenkään runoja voi oikein kääntää.
Runous ei välttämättä ole kaikkein helpointa kääntää. Yhtä lailla vaikeaa olisi murrekirjallisuus toiselle kielelle käännettynä.
Ilmoita asiaton viesti
Olen lukenut kaikki Mannerin runot, näytelmät ja proosateokset. Suosittelen lämpimästi Marja-Leena Tuurnan kirjoittamaa Mannerin elämäkertaa, uskon että se on hyvä avain vaikeana pidetyn runoilijan maailmaan. Se ilmestyi viime vuonna, kuten myös Mannerin koottujen runojen uusi painos.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, niinkin voisi ajatella. Ainakin mitä tulee suomalaiskansallisiin teoksiin. Varsinkin suomalaisten kannalta Linna on tehnyt kaksi mestariteosta.
Täällä Pohjan tähden alla kuvaa loistavasti itsenäistymisen aikaisen Suomen ilmapiiriä.
Tuntematon sotilas on suosittu kirja esimerkiksi Turkissa.
Saattaa olla, että varsinkin tuoreeltaan sotaa käsittelevä kirja ei siinä vaiheessa ollut oikeaan aikaan. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen sotakirjoja syntyi runsaasti.
Suomessa kyseessä oli kunniakas ja tavallaan ensimmäinen suursota. Jatkosota suomalaisen rintamamiehen näkökulmasta ei ollut muualla ehkä kaikkein kiinnostavin aihe.
Monesti olen törmännyt siihen, että Suomen oloja tunteneille Mannerheim oli kiinnostavampi. Olen kuullut, että Suomen sotamenestys kuitataan ”it was all about leadership”’. Tuntemattoman sotilaan kuvaama sota tekee veteraaneista karuudessaan sankareita. Suomalaiselle se on isien tai isoisien kokemusta.
Muualla kyse oli jo toisesta maailmansodasta. Briteille Toinen maailmansota ei ollut kovinkaan kunniallinen. Singapore antautui japanilaisille, Intia menetettiin lopulta.
Moni eurooppalainen valtio koki natsimiehityksen, eikä niissä ollut kuin osin kuviteltua vastarintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sillanpää ja Waltari olivat kerran yhtä aikaa mielisairaalassa. Sillanpää sanoi Waltarille: ”Minä muuten tiedän miksi olemme täällä.”
”No miksi?”
”Minä olen täällä siksi kun sain Nobelin palkinnon. Ja sinä olet siksi kun et sitä koskaan saa.”
Ilmoita asiaton viesti
Täytyy ensin määritellä ja ymmärtää, mitä musiikki on. Onko se näytösluontoisia spektaakeleita ja pyrotekniikkaa vai instumentaailimusiikkia tai vokaalimusiikkia niiden yhdistelminä.
Sille en voi mitään, että oma makuni arvostaa lähes kaikkea klassista jazzista Beethoveneihin, latinalaisesta sambasta kauniisiin valsseihin. Instrumenttiskaala laaja, mutta akustinen lukuunottamatta Hammond B3 leslie-pöntöillä. No, se kertoo, että suuren katedraalin urut ovat instrumenttien kuningas.
Siksi Euroviisut ovat viisujen pohjasakkaa, jolla ei ole musiikin kanssa mitään tekemistä, mielestäni.
Ilmoita asiaton viesti
Kuuntele eilisten euroviisujen biisit. Minä en ole vuosikymmeneen ainakaan kuunnellut euroviisuja koska siinä oli se maaninen kloonivaihe. Mutta nyt – musiikkia aktiivisesti harrastavana ja tekevänä sanoisin – liki kaikki biisit korkeatasoisia erittäin ammattitaitoisia ja kunnianhimoisia.
Minusta suuri loikka eteenpäin.
Minusta Euroopan populaarimusiikki saa olla ylpeä ja iloinen Euroviisuista vuosittaisena sävellysfestifaalina. Eikä visuaalisuudessakaan ollut mitään vikaa, korkeatasoisempaa selvästi kuin missään videolta näkemässäni pop- tai rockkonsertissa.
Ja ihmiset nauttivat silminnähden.
Minusta Euroviisut on nyt eurooppalaisen populaarimusiikin voitto ja ansiokas festivaali.
Ilmoita asiaton viesti
Makunsa kullakin .
Ilmoita asiaton viesti
Tampereen Metso-kirjasto on musikinharrastajien paratiisi. Siellä on 2 Yamaha-konserttipianoa, Kawai- sähköpiano. 2 orkesteristudioita kaikkine oheissetteineen sävellysten tekemiseen, joka siitä tykkää instrumentteineen.
Lisäksi voit lainata useita instrumentteja.
Ilmoita asiaton viesti
Höpö höpö, se on kirjastotalo eikä musiikinharrastajatalo.
Yhtä hyvin voisi sanoa että Sorsapuisto on jalkapallostadion jos siellä sa potkia palloa.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko käynyt uudistuneella Metson musiikkiosastolla ?
Ilmoita asiaton viesti
En, mutta silti se on kirjasto johon ympätty musiikki.
Kun pitäisi olla musiikkitalo – johon on ympätty nuottikirjasto.
Eikö niin.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kannat väitellä.
Se on laaja musiikkikirjasto, josta löytää joka biisin. Siellä on 4 studiota. 2 pianoille. 2 orkesteristudiota syntikoneen digitaalisine instrumentteineen, äänilaitteineen. Riittää kenelle tahansa ammattilaisellekin.
Itse käyn konserttipianon kimpussa, koska Roland kotona ei pärjää meikäläisen akustisille korville.
Se Rolandin ääni on matkittu Bechsteinista, mutta on kaukana aidosta.
Ilmoita asiaton viesti
Et nyt käsitä musiikkitalon identiteettiä. Minä tarkoitan musiikkitaloa jossa joka puolella soi koko ajan – jossa ääni on talon ominaisuus – eikä niin kuin kirjastossa että äänen puuttuminen on kirjastotalon ominaisuus.
Jos musiikkitalossa syntyy spontaanisti jazz jamit, tai yhtyelaulamista tai aarioita karaoketaustoilla – niin niillä mennään se mökä päällä joka siitä syntyy.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tajuan, olen ollut aktiivinen jäsen mm Lahden Sibeliustalo-projektissa alusta loppuun ml. urut.
Ilmoita asiaton viesti
Hanki Kawain sähköpiano, ylivoimainen ykkönen lajissaan tonnin hinyatasollakin jo
Ilmoita asiaton viesti
Testasin useita, senkin, mutta hinta-laadullisesti se oli Roland.
Olen ollut myös ex- Fazer Musiikkikauppias oto., joten ala on läpikohtaisesti ”omaa leipää”.
Ilmoita asiaton viesti
Mulla Kawai cn17, soitan sitä youtubessani
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä sekin on, tyttärelläni on.
Ilmoita asiaton viesti
Euroviisut ovat nykyisin pelkkää politiikkaa. Ukrainan voittokappale oli kaoottinen ja roskaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei siellä ukko nooa tasoisia biisejä ole
Ilmoita asiaton viesti