Suomesta, suomalaisuudesta ja oikeastaan ihmiskunnasta puuttuu tärkeä dynaaminen kyky – positiivisen riskinoton kyky

Suomesta, suomalaisuudesta ja oikeastaan ihmiskunnasta puuttuu tärkeä dynaaminen kyky – positiivisen riskinoton kyky

Tyypillistä on – että kun esitetään uusi ajatus – niin tyypillisesti se ammutaan nopeasti negatiivisen riskinoton argumenteilla alas – mitä kaikkea huonoa uuden ajatuksen toteuttamisesta seuraa.

Ja tyypillisesti negatiivista riskinottoa esittää konservatiivinen pysähtyneistö – joka ei erilaisista syistä mukaan lukien oman edun väheneminen tai se että he epäilevät tai pelkäävät kaikkea muutosta – halua minkään muuttuvan.

Josta seurauksena on ajatusmalli – historia toistaa itseään – joka kehityksen vihollinen numero yksi.

Mutta jos otetaan työkaluiksi niin negatiivisen kuin positiivisenkin riskin todennäköisyysarviointi.

Niin saadaan rationaalinen arvio todennäköisyyksistä miten asiat saattavat kehittyä.

Jolloin käytössä on muutoksen positiivisen ja negatiivisen riskin toteutumisen todennäköisyysarvio.

Ja kun tuolta pohjalta päätetään tehdä muutos – kaikkien tahojen ottaessa osaa sekä positiiviseen että negatiiviseen riskiin – niin silloin vasta saadaan hyvää oppia siitä mitä me oikeastaan osaamme positiivisen ja negatiivisen riskin todennäköisyyshallinnasta – ja opimme myös tietämään niistä asioista jotka tapahtui kenenkään aavistamatta tai tietämättä – erittäin tärkeää opittavaa sekin – sillä positiivisen ja negatiivisen arvioinnissa aina jää etukäteen ymmärtämättä molemmanlaisia riskejä – ja se on fakta jota ei voi koskaan ohittaa.

Mutta kun on jo jotain opittu positiivisen ja negatiivisen riskin hallinnasta – niin menetelmää on helppo soveltaa heti uusina ilmenneisiin asioihin.

Ja myöskin tehdä pitää niin – että haavoittuvimpia ja asioita ymmärtämättömiä pitää suojella negatiivisilta seurauksilta – mutta vain jossain määrin – sillä lähtökohta pitää olla se että jos saattaa saada positiivisen riskin toteutumisesta hyvää niin kyllä siitä kaikki saattaa joutua maksamaan myös negatiivisten riskien toteutumisesta.

Ja sehän on pelkästään vain reilua. Ja kyse onkin että kaikki sitten sitoutuu molempiin riskeihin.

Mutta miksi tämä positiivisen ja negatiivisen riskin hallinta on tärkeää ihmiskunnallekin.

Esimerkiksi siksi – että on valtava joukko ihmisiä – jotka uskoo että Venäjän historia toistaa aina vaan itseään ja että siitä sairaasta pahuudesta ei koskaan päästä – että Venäjä vuosisata toisensa jälkeen sortuu aina vaan samaan julmaan diktatuuriin.

Eihän se niin mene. Ainakaan minun mielestä.

Jos otetaan positiivisen ja negatiivisen riskin todennäköisyyden kohteeksi – esittämäni malli – että Venäjän pitää hävitä Ukrainan sota, Putinin hallinnon kaaduttava, Kremlin lopetettava olemassaolonsa ja Venäjän jakauduttava itsenäisiksi valtioiksi.

Niin saadaan – iso joukko positiivisia riskejä houkuttimeksi – iso joukko negatiivisia riskejä pelättäväksi ja hallittaviksi – koskien paitsi Venäjää niin koko maailmaa – ja mallin toteuttamiseen lähdettäessä – ainakaan ei antauduta siihen toivottomuuteen – että negatiivinen historia toteuttaa itseään.

Sama positiivisten ja negatiivisten riskien arviointi koskee tietysti Lähi-Itääkin, Israelia ja Hamasta.

Lienee täysin selvä että tällä positiivisten ja negatiivisten riskien todennäköisyysarvioinnin menetelmällä – astutaan iso loikka eteenpäin siinä – miten tässä maailmassa voidaan asioita kehittää ja parantaa uudella tavalla.

Ja saatua liikkeelle niin uutta inhimillstä energiaa kuin kehityskykyisyyttäkin.

Liitänkin tämän menettelyn eettis-realisen ajattelun piiriin – sillä se täyttää hyvin niin etiikan kuin realisminkin vaatimukset.