Tämä metsäalan kriisi on myös suomalaisen yksityisen metsänomistuksen epäeettinen mätäpaise MTK:ta myöten

Tämä metsäalan kriisi on myös suomalaisen yksityisen metsänomistuksen epäeettinen mätäpaise MTK:ta myöten

Kysymys kuuluu kuinka iso prosentti taimikoiden päästämisestä  kasvu- ja hiilinielukuolioiksi johtuu yksityisten metsänomistajien piittaamattomuudesta metsänhoidon vastuusta – kuten myös se että metsä on päästetty yliikäiseen kasvukuolio- ja hiilinielukuoliokuntoon.

Huomioiden tämän Metsälehti Forestin oheisen lauseen

” Niinpä yksityismaiden osuus hakkuista on metsien omistusosuutta selvästi suurempi, noin 80 prosenttia. ”

Ja samalla viety metsältä hiilinielu ja tehty se hiilupäästöksi – josta uhkaa kansantaloutta 2-7 miljardin euron sakko.

Kuinka moni noista piittaamattomista sivutoimisista metsänomistajista on huutamassa somessa omaisuutensa vuoksi edelleen luontotuhoisan avohakkuupolitiikan puolesta – piittaamatta sen enempää ympäristäarvoista kuin kansantaloutta uhkaavasta jättitappiosta.

Ja kaiken eettisen mädännäisyyden päällä sitten tämä kirsikka – pölhövihreät ehdottaa että metsää suojeltaisiin sillä että maksettaisiin siitä ettei metsänomistajat hakkaa metsiään.

Niin MTK – joka on täynnä niitä jotka vihaa vihreitä ja vihreää aatetta – riemumielin ottaa vihaamiltaan vihreiltä ajatuksen. Se kelpaa kun on rahasta kyse, etiikasta ei piitata.

Että saatana maksetaan vielä hakkaamattomuuspalkkioita tuolle etiikkapiittaamattomalle sivutoimiyksityismetsänomistajille – jotka tuhosi metsänkasvupotentiaalia ja hiilinielua – että he saatana oikein saa tilin siitä että niin tekivät – jota se on jos heille vielä maksetaan siitä etteivät hakkaa metsiään.

Kun heidät pitäisi viedä oikeuteen ja syytteeseen että päästivät taimikot taimipusikoiksi ja lopulta metsänsä pysähtyneen kasvun ja hiilinielun metsänhoitorappioksi – kaikessa ideologia ”metsä kasvaa avohakkuukuntoon vaikka minä en tekisi mitään”.

Ja MTK alleviivaa eettisen mädännäisyytensä hyväksyessään vihreiden typerän idean maksaa siitä etteivät metsänomistajat hakkaa metsiään – kun vihreissä ei ollut sen vertaa järkeä ja etiikkaa että vaatisivat että metsänsä metsänhoidon heitteille jättäneet metsänomistajat pitäisi

1. Haastaa oikeuteen teoistaan

2. Määrätä valtion toimesta ja suorittaen huonon metsänhoidon korjaustoimenpiteet.

Mutta että yksityismetsänomistajille – jotka lienee hyväpalkkaisia muissa ammateissa toimivia – pitäisi maksaa oikein palkkio siitä mitä hallaa ovat aiheuttaneet vastuuttomuudellaan kaikelle sille mitä metsiin ikinä liittyy.

3. Ja jos ei metsänomistajat suostu sakkoon ja maksamaan valtion korjaustoimenpiteitä heidän metsilleen – niin metsät pitää valtiolle aiheutetun ympäristö- ja kansantalousvaaran vuoksi pakkolunastaa valtiolle.

Ja jotta tämä mätäpaise olisi täydellinen niin sitä koristaa myös oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen täydellinen velttous. Ei mitään otetta mihinkään asiaan tässä.

Ohessa siitä mitä sanotaan Suomen metsänomistuksesta

Metsälehti Forest:

” Yksityiset ihmiset omistavat noin 60 prosenttia Suomen tuottavasta metsämaasta. Suomessa on noin 620 000 metsänomistajaa, kun mukaan lasketaan kaikki yli kahden hehtaarin tilojen omistajat, puolisot sekä yhtymien ja kuolinpesien osakkaat. Metsänomistajia on siis lähes 14 prosenttia kansasta.

Yksityisten kansalaisten omistuksessa olevat metsät siirtyvät usein perintönä sukupolvelta toisella; siksi Suomessa puhutaan perhemetsätaloudesta. Valtio omistaa 26, osakeyhtiöt, kuten teollisuus 9 ja muut tahot 5 prosenttia tuottavasta metsämaasta. Valtion metsät sijaitsevat pääasiassa Pohjois- ja Itä-Suomessa ja niistä 45 prosenttia on tiukasti suojeltu. Valtionmetsiä hoitaa valtion liikelaitos Metsähallitus.

Tyypillistä metsänomistajaa ei ole

Muutama vuosikymmen sitten tyypillinen perhemetsänomistaja oli maalla asuva, vähän kouluja käynyt maanviljelijämies. Nykyisin tyypillistä metsänomistajaa ei enää ole. Eniten metsänomistajarakennetta muokkaa väestön ikääntyminen ja suurin metsänomistajaryhmä ovatkin eläkeläiset.

Suomessa pohditaan paljon metsänomistajakunnan nopeaa kaupunkilaistumista. Vaikka ilmiö on todellinen, kuitenkin vielä vuonna 2009 metsäomistajista 55 prosenttia asui haja-asutusalueilla, kun taas neljännes asui yli 20 000 asukkaan kaupungeissa. Runsas 40 prosenttia metsänomistajista asui tilallaan. Metsänomistusrakenne kuitenkin muuttuu koko ajan ja uusia tietoja asiasta saadaan alkuvuodesta 2020.

Suomalaiset metsätilat ovat tyypillisesti pieniä. Yli kahden hehtaarin metsätiloja on noin 344 000 ja niiden koko on keskimäärin 30,5 hehtaaria. Yli sadan hehtaarin metsätiloja on vain viisi prosenttia metsätilojen määrästä.

Metsänomistusrakenne polarisoituu siinä mielessä, että sekä suurten että pienten tilojen määrä on kasvussa.

Metsätilalla on usein monta omistajaa ja siksi metsänomistajia on noin kaksinkertainen määrä metsätiloihin verrattuna. Perikunnat omistavat yhdeksän prosenttia metsätiloista ja pääosin yksityisten kansalaisten muodostamat yhtymät 17 prosenttia.

Noin puolet metsätiloista on siirtynyt omistajilleen perintönä. Yksityismetsä vaihtaa omistajaa keskimäärin noin 30 vuoden välein.

Perheiden ja yksityisten kansalaisten osuus hyvätuottoisista metsämaista on suurempi kuin muiden, koska valtion ja osittain myös yhtiöiden maat sijaitsevat pääosin vähätuottoisilla mailla Pohjois- ja Itä-Suomessa. Niinpä yksityismaiden osuus hakkuista on metsien omistusosuutta selvästi suurempi, noin 80 prosenttia.

Lähteet: Luonnonvarakeskus, MTK, Metsähallitus

Päivitetty: kesäkuu 2019 ”

Alleviivaisin tuossa tätä lausetta

” Niinpä yksityismaiden osuus hakkuista on metsien omistusosuutta selvästi suurempi, noin 80 prosenttia. ”

Joten – yksityiset metsänomistajat ovat nykyisen eettisen ja ympäristöeettisen rappion ytimessä.

Eikä kukaan muu kuin minä käy kritiikillä tämä eettisen mädännäisyyden kimppuun.

 

Ps. Ja jotta farssi olisi vieläkin totaalisempi niin media ei ole tätä näkökulmaa lainkaan käsitellyt – vaikka sen on varmasti tiennyt kuin ymmärtänytkin.

Piti vain minun löytää tuo asia niin koko metsänomistuksen paska räjähti koko kansakunnan silmille. Kannattaa tämän asian jatkokäsittelyssä panna iltapäivälehtien lööpiksi suomalaista vessapaperia johon on pyyhitty paskaa niin sehän on täydellinen lööppi.

 

Ps.

 Mitä eettis-realismi tekee

Se tarttuu kritisoiden kaikkeen joka ei ole eettistä ja realistista – ja kiittää sitä joka on.

Eettis-realismi ei asetu kenenkään tai minkään tahon puolelle – eettis-realismi asettuu sen asian puolelle joka on eettistä ja realistista.

Eettis-realismi nojaa vain ja ainoastaan etiikkaan ja realismiin. Ei mihinkään muuhun.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu