Tämä Ylen valokuva on ikoninen kahdesta syystä
Tämä Ylen valokuva on ikoninen kahdesta syystä – se on äärivastakohta jatkuvan kasvun metsänhoidolle – se on metsän monimuotoisuudelle sama kuin Mariupolin pommitus maantasalle.
Noin pienten puiden kaataminen leikkaa 80 % niiden kasvu- ja hiilensidontapotentiaalista. Ei mitään järkeä.
0
Kun ei ymmärrä puiden kasvusta mitään, on mielipiteet blogin kaltaiset.
Ilmoita asiaton viesti
Päinvastoin – minä juuri ymmärrän sen kaikissa ulottuvuuksissa – jopa metsänomistajan taloudellisessa ulottuvuudessa.
On järjetöntä metsänomistajan toimintaa tuhota puun kasvupotentiaali hakkaamalla metsä tuollaisina surkeina riukuina järeiden runkojen sijasta.
Hakataanko metsä seuraavaksi avohakkuulla kahden metrin taimikkona.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä sinä tuosta kuvasta näät miten ja mistä nuo puut on otettu.
Ilmoita asiaton viesti
Sillä ei ole mitään väliä vaan sillä että siinä on tuhottu sekä kasvu- että hiilensidontapotentiaalia.
Ilmoita asiaton viesti
Just, voi tuota yksipuolista näkemystä. Mutta pidä siitä kiinni, minä ja muut ei.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa, no minä näen kotikylälläkin hoitamatonta ryteikköä, jossa kasvaa kuusta vieri vieressä niin tiheästi, ettei mies mahdu kulkemaan. Tämäkö kannattaisi säästää jatkuvan kasvatuksen nimissä ja harventaa varovaisesti?
Ohuen ja riukuuntuneen metsän avohakkuu ei sekään ole viisasta, koska tuloksena on etupäässä kuitua, mutta ilman muuta tiheäkasvuinen ryteikkö kannattaa harventaa rankalla kädellä, vaikka tuloksena tulee kuvan kaltaista ainesta.
Ilmoita asiaton viesti
Semmoista riukulehtoa ei olisi jos olisi varhemmin harvennettu – sehän se onkin että kai se velvollisuus on ellei siitä maksetakin. Mutta niin vain on että joka puolella minne vaan metsään menet on perkele tikkuoksaista riukuryteikköä josta on pilattu huonolla hoidolla kaikki puun mahdollisuudet paitsi polttaminen ja heinäseipäiksi kaataminen joita niitäkään ei tarvita ja sitten kaadetaankin riukuaidaksi jollekin nostalgiafriikiksi – pitäiskö Suomen alkaa viedä ulkomaille riukuaitoja kun sen kasvattajia on joka kylässä kymmeniä. Ja sitten nämä näyttäytyy täällä metsänhoidon osaajina. Eikä semmoinen riukupöheikkö kelpaa luonnossakaan muille kuin hirville ja hirvikärpäsille. Eikä vittumaisempaa metsämaastoa ole kulkea kuin se – miljoona hirvikärpästä ja sellaista pöheikköä ettei väkivallatta läpi pääse.
Pitääpä ehdottaa medialle ulkomaita myöten että syventyvät metsänomistajien sisäpiiriin sukeltamalla noihin pöheikköihin videokameroiden, hyttyshatun kanssa repullisella kirosanoja varustettuna – niitä nimittäin menee joka metrillä.
Ilmoita asiaton viesti
Blogistin kaltaisia asiantuntijoita on etenkin maamme hallituksessa.
Bensa 2.43€ litra.
Emma presidentiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Leppää haapaa koivua ja hiukan mäntyä. Ei tuosta ryteiköstä metsää olisi tainnut koskaan tulla.
Miten tuota olisi voinut harventaa, ei mitenkään.
Äkkiä polttoon sillä kohta puuta ei saa enää polttaa, ainakaan EU:n luvalla.
Ilmoita asiaton viesti
Isoimmat kaataen vain. Sitä rataa astutaan kuin huomaamatta jatkuvan kasvun metsänhoitoon.
Ilmoita asiaton viesti
Naurettavaa tietämättömyyttä.
Parhaissakin oloissa määrävälein on tehtävä paljaaksihajkkuu.
Niin tapahtuu myös luonnossa, metsäpalon aiheuttamana.
Ilmoita asiaton viesti
Metsänomistajilla taitaa olla henkeä että ”hakataan rahastaen kaikki pois pienintä puuta myöten ennen kuin tulee rajoituksia
Tuollaiset metsänomistajat tuhoavat ihmiskunnan tulevaisuutta.
IL:
” Puuston kasvu taittunut
Luonnonvarakeskus kertoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa lukujen taustoista.
Luke huomautti, että biomassan kasvut ja metsien inventoinnissa käytetyt tilavuuskasvut on laskettu eri menetelmillä, ja siksi nielulukuja ei voi nyt täysin verrata toisiinsa.
Puuston kasvuluvut ovat kuitenkin vertailukelpoisia. Ensimmäisen kerran viime syksynä metsien inventoinnin tuloksista todettiin, että puuston kasvu on kääntynyt laskuun. Tilanne on Suomessa uusi, sillä noin 50 vuoden ajan puuston määrä on kasvanut.
Luken asiantuntijat ovat vielä varovaisia listaamaan varmoja syitä kasvun taittumiselle.
Johtava tutkija Kari Korhonen kertoo tähän mennessä tehtyjen havaintojen pohjalta, että Pohjois-Suomessa 2000-luvulla harvennuksissa poistetaan aiempaa enemmän puustoa. Harvennuksissa poistetaan myös aiempaa isompia puita.
Korhosen mukaan Pohjois-Suomessa puuston kasvun taittumiseen on saattanut vaikuttaa lumi- ja tuulituhot, joiden jälkeen on jouduttu tekemään suurempia harvennuksia.
Lisäksi näyttää siltä, että puuston uudistamisajankohta on aikaistunut, eli hakataan nuorempaa puuta.
– Kaiken kaikkiaan näistä tarkasteluista meidän päätelmämme on, että on viitteitä siitä, hakkuutavat ovat muuttumassa kasvua alentavalla tavalla. Tässä voi olla kyse myös siitä, että on ollut tuhoja, joita on jouduttu joko uudistamis- tai harvennushakkuilla korjaamaan, ja tämä on voinut olla se tekijä, joka on pohjimmiltaan siellä taustalla, Korhonen sanoo. ”
Ilmoita asiaton viesti