Tärkeä blogi. Ihmiskunta on joutunut aivan uuden filosofisen haasteen eteen

Ihmiskunta on joutunut aivan uuden filosofisen haasteen eteen

Oikeastaan siinä ajatteluni vaiheessa – jossa huomasin että ihmisillä oli taipumusta staattisesta poikkileikkaustiedosta  kuvata ja selittää mennyttä ja ennustaa tulevaa – ymmärtämättä että tarvitaan sekä menneen selittämiseen, nykytilanteen dynaamiseen ymmärtämiseen ja tulevaisuuden ennustamiseen – dynaamista aikajanaa. Että yksittäiset poikkileikkaustiedot ei riitä.

Ja jo tuossa ajattelun vaiheessa ennakoin sitä mihin nyt oli loogisesti pakko päätyä.

Kun tähän asti on kyetty nojaamaan oikeastaan kaikessa – vakauteen ja vakaaseen kehitykseen. 

Jota on sitten suojattu toimenpiteillä dynaamisia häiriöitä vastaan vakauden palauttamiseksi.

Niin että vakaus on vallinnut.

Niin nyt lähes kaikessa vallitsee dynaamiset voimat joita emme edes aina tunne ja hallitse – ja samalla kadotamme yhä enemmän otetta siihen mitä pidimme vakaana ja luotettavana.

Ja joita katoaa tai horjahtelee koko ajan vakautena todellisuudessamme – esimerkkinä vaikkapa vuosittaiset säätilastot – tai Euroopan joet joiden emme voineet edes voineet kuvitella kuivuvan.

Ja kun eri aloilla todellisuutemme vakauspisteet niin horjahtelee kuin menettävät turvallisen luotettavuutensa.

Niin mehän olemme yhä enemmän siinä tilanteessa.

Että vakauden sijaan vallitsee yhä enemmän dynaaminen turbulenssi.

Johon me joudumme koko ajan etsimään uusia vakauspisteitä joista pitää kiinni – kuten vaikkapa mitä kasvia maanviljelijä viljelee joka onnistuu yllättävien säiden vallitessa. Ja siinäkin on epäonnistumisen riski.

Eli – kun ennen saatoimme luottaa vakauden olemassa oloon – niin nyt on pakko todeta että turbulenssi on olemassaolon luonne ja vakauspisteiden siihen hakeminen tärkein tehtävä.

Tämä koskee tietysti yhä enemmän myös taloutta koska esimerkiksi luonnonvoimien turbulenssi iskee siihenkin – jolloin taloudessakin nousee kysymys – mikä on vakaata taloudessa.

Vakausratkaisujen periaatteiksi ehdottaisin seuraavaa

1. Terävöitetään katse siihen mikä on eettistä ja realistista ja tehdään siitä vakauspisteiden filosofinen peruspilari – sillä se mitä aina etsitään eniten katastrofeissakin on – etiikka ja realismi – jotka aktivoituvat ihmisissä heti kun onnettomuus iskee.

2. Kohotetaan lähitoiminnan määrää ja tasoa – kuten ruoka, koska mikään ei ole niin tuhoisaa kuin globaali ruokamarkkina kun siihen katastrofi iskee – siksi – pitäisi ihmisten alkaa harrastaa puutarhaviljelyä, kanoja, lampaita mahdollisuuksien mukaan.

Tietysti korostunut lähihuolenpito toisistaan on hyvä vakauspiste lähiruuan ohella.

3. Autetaan luonnon monimuotoisuutta palautumaan – sillä ainakin minun käsitykseni mukaan monimuotoisuus verkostona – on se joka lopulta ennemmin tai myöhemmin taltuttaa riehaantuneet luonnonvoimat. Luokkaa tuuli pysähtyy avohakkaamattoman metsän puihin ja vesi imeytyy ja varastoituu ojittamattomiin soihin eikä virtaa tuhoamaan viljelyksiä.

Auttamalla monimuotoisuutta ihmiskunta auttaa siis itseään.

JOHTOPÄÄTÖS – VALTAAN PITÄÄ SIIS SAADA IHMISIÄ JOILLA ON KYKYÄ DYNAAMISTEN KOKONAISUUKSIEN HAHMOTTAMISEEN, HALLITSEMISEEN JA SUUNTAAMISEEN. JA SE ON POHJIMMILTAAN HENKINEN KYKY EIKÄ KOULUTUSKYSYMYS.

IHMISELLÄ PITÄÄ OLLA LUONNETTA, ÄLYÄ JA KYKYJÄ TAJUTA ASIOIDEN DYNAMIIKKOJA.

HEITÄ EI LUULTAVASTI OLE PALJON – MUTTA HEIDÄT PITÄÄ SAADA STRATEGISEN PÄÄTTÄMISEN YTIMIIN KAIKILLA ALOILLA.

FAKTA – JOS EI TAJUA ASIOIDEN DYNAMIIKKOJA – EI TAJUA TODELLISUUTTA OIKEIN.

eerojuhani vaarala

Eettis-realismin mukainen asioiden ja ratkaisuiden eettisyyden tarkistuslista

1. Toteuttaako asia tai ratkaisu hyvyyttä

2. Toteuttaako se kauneutta - estetiikka

3. Toteuttaako se oikeutta - oikeusvaltio

4. Toteuttaako se totuutta - tiede

5. Toteuttaako se kohtuutta - empaattinen suhteellisuudentaju

6. Toteuttaako se luonnon, ihmiskunnan ja ihmisyhteisöiden monimuotoisuutta

Miksi materialistiselle kasvulle ja aineettomien arvojen kasvulle ei tehdä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Saattaisi olla aika lailla vihreää siirtymää aineettomiin arvoihin suuntaava vertailu.

Eettis-realismin mukaista asioiden arvoketjukritiikkiä - joka voi olla myös positiivista eli kehumista

1. Onko tiedostettu edes asian arvoketjuluonnetta

2. Onko se eettistä

3. Onko se realistista

4. Onko se dynaamista ja dynamiikkoja tiedostavaa

5. Onko se loogista

6. Onko se monimuotoisuutta vaalivaa niin luonnon kuin ihmiskunnan ja ihmisyhteisöjen suhteen.

Olen kehittänyt filosofian eettis-realismi

Ajan aineettomia arvoja ihmiskunnan keskeiseksi asiaksi

Eettis-realismin filosofiassani olen määritellyt keskeisiksi aineettomiksi arvoiksi nämä

1. Hoivaaminen ja huolenpito

2. Sosiaalisuus

3. Kulttuuri

4. Itsensäkehittäminen

5. Luontosuhde

Kuudenneksi voisi lisätä

6. Monimuotoisuus sosiaalisesti ja luontosuhteessa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu