Ajatus että annettaisiin Putinin voittaa on samaa barbaarista tasoa kuin että yliopistot ja korkeakoulut luopuisivat tieteen periaatteista.
Ollaksesi varmasti ajantasalla miten ajattelen ja mitä kirjoitan - kannattaa sinun seurata blogiani
http://jussivaaralathoughts.blogspot.com/
Hyvät neuvot tulevat kaikkein kalleimmiksi – silloin kun niitä ei ymmärretä kysyä. Kyllä minä konsulttina olen käytettävissä – tietty maksua vastaan – jos asiat jumittaa.
Aforismi. Jaettaessa hyvä lisääntyy - pelkästään vastaanotettaessa se ehtyy.
Aatteeni on kehittämäni eettis-realismi - se näkyy kirjoituksissani - tartun asioihin suoraan ja eettisesti.
Aforismi - meidän pitää rakastaa ja kehittää julkista sektoria - eikä vihata ja tuhota sitä
Talouden painopiste pitää siirtää teknologian kasvupakosta - aineettomien arvojen laajoihin kasvumahdollisuuksiin
Pitää vain myöntää että muukin on työtä kuin teknologia ja materialismi.
Talous on siis viritetty väärille arvoille joita ihmiset yhä vähemmän haluaa - ja mitataan väärillä mittareilla jotka ei juurikaan noteeraa aineettomia arvoja.
Ja ihmisten syvin ja korkein arvopohja on aineettomissa arvoissa - on aina ollut ja on aina oleva.
Talous, teknologia ja materialismi - on siis eksyksissä itseensä - ja eksyttänyt sinne poliitikotkin - ja pankit.
Sanotaanhan siinä linkissäsi: tasarakenteisen varttuneen metsikön harvennustapa.
Miten jatkuvan kasvatuksen metsä voisi olla tasarakenteinen?
Ilmoita asiaton viesti
Niin – eihän metsätalouden touhu kai koskaan ole ollut millään tasolla vilpitöntä – paitsi kasvavalla puulla.
Tietysti voi ajatella käsitteen tasarakenteinen – että se kvalitatiivisesti tasarakenteinen jos käsite on verrattavissa käsitteeseen tasapuolinen – pohjalta että se on kvalitatiivisesti tasapuolinen eli kaikkia puulajeja – ja kvantitatiivisestk tasapuolinen eli eri ikäisiä ja mittaisia.
Aika näyttää – mutta pistän tämänkin kommenttini laajaan jakeluun eduskuntaa myöten.
Tämä vääntöhän ei lopu mikäli se minusta on kiinni.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä ei vielä tiedetä johtaako se siihen. Se riippuu niin monesta seikasta mutta ennen kaikkea siitä että alkaako metsä taimettua harvennuksen jälkeen. Kuivilla mäntykankailla ei monesti ala taimettua koska metsä on vieläkin liian tiheä eivätkä taimet saa tarpeeksi valoa. Jos taimettuminen alkaa niin sitten voi tehdä vielä yhden harvennuksen mutta voi olla että se ei ole kannattavaa. Mutta ainakin yläharvennus antaa mahdollisuuden siirtymisen jatkuvaan kasvatukseen mutta ei se joka paikassa onnistu.
Ilmoita asiaton viesti
Hieno epäasenteellinen rakentava kommentti sinulta.
Ilmoita asiaton viesti
”Mänty ei varjossa kasva”
Noin mm. opetettiin metsänhoitokursseilla.
Eli jatkuva kasvatus johtaa helposti siihen että metsissä kasvaa pelkästään varjossa menestyviä lajeja, kuten kuusta.
Omista metsäpalstoista näen että, joop, kuivilla kankailla ei mäntyjen alla kasva mitään puustoa. Eli tasaikäinen on ainoa tolkku kasvatusmuoto.
Ja kosteilla ja ravinteikkaissa kuusikoissa aluskasvustoa on paljon eli ei mitään ongelmaa ottaa yläharvennuksena kaikkein isointa pois ja jatkuva kasvatus helpohkoa.
Joskus on tullut siitä väännettyä peistä että onko avohakkuu kuinka lähellä luomua. Väitän edelleen että ennen ihmisen käden jälkeä, suuret metsäpalot olivat kuin tasaikäisen kasvatusta. Suurien metsäpalojen jälkeen männiköissä elämään jäi vain pisimpiä ”siemenpuita”. Mitä tiheämpi ryteikkö oli päässyt syntymään, sitä varmemmin paloi kaikki maanpäällinen.
Nykyisin tietenkin harvemmin kulotetaan metsiä, koska ne toimet pääsääntöisesti onnistuu ylitse odotusten ja se on kallista hommaa. Mutta siis avohakkuu ei tältä kannalta ole pahis, etenkin kun maanmuokkauksessa tyydytään laikkumätästykseen, kannot jätetään maahan eikä oksia ja latvuksia liian ahneesti kerätä energiahakkeeksi yms.
Sittemmin kävin läpi ”vihreiden” tarjoamat ”tieteelliset” näytöt joiden piti kumota väitteeni. Mutta kun ne materiaalit kävin läpi suurennuslasin kanssa, ne vain vahvistivat juurikin sen mitä väitin.
Summa summaarum.
Jatketaan tasaikäisellä systeemillä niissä kohteissa joissa se on järkevintä. Jätetään riistatiheikköjä yms. tarpeen mukaan. Siellä missä jatkuva kasvatus onnistuu helposti, siellä KANNATTAA harjoittaa sitten sitä.
Ilmoita asiaton viesti
Perusvirheesi ja suurin sellainen on että pelaat monimuotoisuuden ulos talouden tieltä.
Se ei valitettavasti enää käy – sillä käsitteen monimuotoisuus alla on itse asiassa kaikki se mikä luonnossa monipuolisesti hyvää on.
Ilmoita asiaton viesti