Uran nousu ja verotuksen keveneminen pitää kohdistua johonkin konkreettiseen eikä oletettuun

Uran nousu ja verotuksen keveneminen pitää kohdistua johonkin konkreettiseen eikä oletettuun

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/10e8265e-1406-410c-9adb-889a890f763a

Konkreettinen olisi – että työntekijä hankkii – koulutuksen kautta – osaamisen – joka nostaa hänen tuottavuuttaan – jolloin tuottavuus lisää tuloja kansantalouteen.

Ja että työntekijä saa veronkevennyksen vain jos hänen tuottavuutensa nousee.

Mutta tuo kaikki edellyttää yrityksen johtoa – joka ymmärtää missä ja miten ja millä koulutuksella yrityksen tuottavuus nousee.

Jos yrityksen johtaja tai johtajisto ei sitä ymmärrä tai edes etsi – ansaitsevat he potkut.

Näin on yksilötaso kytketty täysin tuottavuuden kasvuun niin että se palkitsee kaikkia tahoja jos se toteutuu.

Kaikki muu joka ei keskity tuohon yksilötehokkuuden ytimeen on haihattelua.

Ps. Samalla periaatteella niiltä medioilta tai median osilta pitää poistaa alvin alennus – joilla ei ole yhteiskunnassa ja kansantaloudessa kuin viihteen arvo.

 

Heitetäänpä vielä suolaa soppaan.

1.Voi kysyä onko Suomessa muita ekonomisteja kuin Sixten Korkman joka ei ole kansantalouden Sammon ryöstön apulainen.

2. Kuinka paljon on kansantalouden kasvupotetiaali tehtäviä sellaisia joiden hoitoa voi sanoa tuottavuustyhjäkäynniksi – siis yritysmaailmassa.

3. Eikö heille pitäisi asettaa tuottavuuskasvuvaatimus tai putoaminen tuottavuuden kannalta toisarvoisempiin – että jos ei hanki osaamista joka todistettasti johtaa tuottavuuden kasvuun niin ns urakehitys ja palkkioksi veronalennus oli siinä.

4. Ennenkuin julkisen sektorin vihaajat ja rienaajat nostaapyrstönsä ja alkaa syytää tuottavuussiivottomuuksiaan – niin sanotaan että on tehtäviä joita ei saa tuottavaksi millään kuten hoiva-ala.

Mutta tässä asiassa puhutaankin jo tuottavuuden sijaan sosiaalisesta vastuusta – joka on vaikea sanapari Sammon ryöstäjille ja heidän ekonomisti- ja juristiavustajilleen.

5. Nyt näyttää oireelta – siitä että tuottavuustyhjäkäyjät isoilla palkoilla pelkää että tuottavuusvaativuus onkin yhtenä aamuna heidän työpöydällään edellä kerrottuun tapaan – siis tuo oireelta tästä – että kaikista heikoimmilla olevilta pitkäaikaistyöttömiltä vaaditaan eniten tuottavuutta.

Vain siksi että tuottavuuspotentiaalisilla paikoilla istuu hyväpalkkaisia  tuottavuustyhkäkäyjiä – eikä kukaan heiltä edes muuta vaadi. Erehdys – minä ainakin vaadin.

eerojuhani vaarala

Eettis-realismin mukainen asioiden ja ratkaisuiden eettisyyden tarkistuslista

1. Toteuttaako asia tai ratkaisu hyvyyttä

2. Toteuttaako se kauneutta - estetiikka

3. Toteuttaako se oikeutta - oikeusvaltio

4. Toteuttaako se totuutta - tiede

5. Toteuttaako se kohtuutta - empaattinen suhteellisuudentaju

6. Toteuttaako se luonnon, ihmiskunnan ja ihmisyhteisöiden monimuotoisuutta

Miksi materialistiselle kasvulle ja aineettomien arvojen kasvulle ei tehdä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Saattaisi olla aika lailla vihreää siirtymää aineettomiin arvoihin suuntaava vertailu.

Eettis-realismin mukaista asioiden arvoketjukritiikkiä - joka voi olla myös positiivista eli kehumista

1. Onko tiedostettu edes asian arvoketjuluonnetta

2. Onko se eettistä

3. Onko se realistista

4. Onko se dynaamista ja dynamiikkoja tiedostavaa

5. Onko se loogista

6. Onko se monimuotoisuutta vaalivaa niin luonnon kuin ihmiskunnan ja ihmisyhteisöjen suhteen.

Olen kehittänyt filosofian eettis-realismi

Ajan aineettomia arvoja ihmiskunnan keskeiseksi asiaksi

Eettis-realismin filosofiassani olen määritellyt keskeisiksi aineettomiksi arvoiksi nämä

1. Hoivaaminen ja huolenpito

2. Sosiaalisuus

3. Kulttuuri

4. Itsensäkehittäminen

5. Luontosuhde

Kuudenneksi voisi lisätä

6. Monimuotoisuus sosiaalisesti ja luontosuhteessa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu