Valtioiden perusarvot ja ihmisoikeudet näyttää olevan arvotaistelukenttä johon länsi on joutunut tiettyjen valtioiden kanssa
Valtioiden perusarvot ja ihmisoikeudet näyttää olevan arvotaistelukenttä johon länsi on joutunut tiettyjen valtioiden kanssa
Venäjä, Valko-Venäjä, Kiina, Turkki, Unkari.
Suomi on ottanut esimerkillisen kannan että oikeusvaltion, demokratian arvoilla ja ihmisoikeuksilla ei kauppaa käydä. Piste.
Tämä on selkeä rintamalinjajako – ja on varauduttava siihen että nuo maat hankkiutuvat yhteistyöhön hämärien ellei suorastaan mustien hankkeittensa kanssa.
Unkarilla alkaa olla korkein aika näyttää millä puolella rintamalinjaa se seisoo. Sama kysymys seisoo Turkinkin edessä.
Puola on nyt hävinnyt tästä jakolinjasta – onko se sitten positiivista puolensa valitsemista.
0
Epäviisasta (=hajoittavaa) politiikkaa länneltä, ja toisekseen etuja koskeva omahyväisyys on päällimmäisenä.
Voihan tilanteesta olla vihainen, kun ei tajua, miksi asiat ei kaikkialle mene, tai voi mennä, kuten täällä säädetään ja odotetaan.
Näistä seuraa iso lasku jossain vaiheessa. Ongelmia jos ilmenee, niitä ollaan oltu hakemassa, ja lisää rakentamassa. Jättäisi ainakin valitukset vähemmälle, tällaisen takia.
Mitä olisi normaali politiikka, erilaisten kulttuurien ja eriasemaisten kanssa? Tarvitaanko lisää Ukrainoita?
Ilmoita asiaton viesti
Erikoinen näkökulma
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla.
Tuollaisen takia, sitä kirjoittelee. Eihän tämä minun kunnia ole.
Ilmoita asiaton viesti
Näissä kannattaa jossain vaiheessa tarkistaa, kuka on korjannut rikoshyödyn, tai rikkomisesta aiheutuvan kasvun.
Miten esim raha on vaihtanut omistajaa, ja resursseja kulkeutunut.
Ilmoita asiaton viesti