Voihan sen näinkin yrityksen brändin tuhota – mutta tuhoaako Suomi sillä markkinataloutensa

 Voisi kysyä – 1. Kuinka suuret ovat Suomen muka hyvinä myytyjen epäonnistuneiden tuotteiden markkinat – 2. Kuinka suuri osa niistä on suomalaisten yritysten tuotteitta – 3. Kuinka paljon ulkomailta tuotua – 4. Kuinka hyvin Suomi edes osaa tiedostaa tilanteen saati tehdä sille mitään – 5. Ymmärtääkö Suomi edes tilanteen laaja-alaista eettis-realista vahingollisuutta – joka epäeettiseltä laadultaan on myydä markkinatalouden myrkyttäen ”pilaantunutta ruokaa syömäkelpoisena”.

Voihan sen näinkin yrityksen brändin tuhota

Myymällä epäonnistuneita tuotekehitelmiä poistomyyntinä muka hyvinä tuotteina – ja samaan aikaan kun yritys ei vain jätä epäonnistuneita tuotteita tappionsa hyväksyen myymättä – niin se satsaa rajusti markkinointiin.

Siis epäonnistuneiden tuotteiden tappion kieltäminen siirretään vielä valheelliseksi markkinointivyöryksi suurine kustannuksineen – joka tarkoittaa sitä että mitä isompi markkinointi sitä useampi ostaa epäonnistuneita tuotteita muka hyvinä.

Jolloin markkinoinnin voimistamisraha on brändin romahtamisen nopeuttamisrahaa – ja vastaan tulee kulminaatiopiste jolloin huono maine ehtii voimakkaampana markkinoinnin hyvän yrityskuvan edelle.

Ja tilanne on korjaamaton – ja edessä on vääjäämättömät yritysbrändin hautajaiset.

On sanonta – joitakin voi huijata kaiken aikaa, kaikkia jonkin aikaa – mutta ei kaikkis kaiken aikaa.

eerojuhani vaarala

Juuri näin - instituutioiden pitää itse ottaa tilanne haltuunsa - eikä jäädä poliitikkojen pompoteltavaksi.

Yle

" Jyväskylän yliopisto välttää yt-neuvottelut säästämällä tiloista ja tekemällä henkilöstösäästöt eläköitymisten ja määräaikaisuuksien lopettamisten kautta.

Rehtori Jari Ojala piti tänään tiedotustilaisuuden yliopistolla, missä käytiin lävitse vuosina 2025–2027 tehtäviä 12 miljoonan euron säästöohjelma.

– Jyväskylän yliopisto osoitti jälleen voimansa ratkaisemalla yhdessä nämä pulmansa, Ojala kiitteli kokoontunutta henkilöstöä.

Ratkaisuja yliopiston taloustilanteeseen on etsitty henkilöstölle ja opiskelijoille suunnatuilla kyselyillä ja seuraamalla tilojen käyttöastetta sähköavainten ja avainkorttien kautta.

Yliopiston budjetti on ollut vuosia alijäämäinen. Asiaa on korvattu pääomatuotoilla, mutta ne eivät enää riitä.

– Yliopiston tehtävä on tutkimus ja koulutus eikä rahan tekeminen, Ojala muistutti tiedotustilaisuudessa. "

Komeaa luettavaa tämä yliopiston temppu - tuollaista on hyvä osallistava päämäärätietoinen muutosjohtaminen

Pitäen mielessä sen että paras muutosresurssi on aina ihmisten korvien välissä.

Suomessa on opittu liikaa valittamaan ja systemaattisesti siirtämään vastuu omista asioista muille eikä itselle.

Ja unohdettu - että jos et itse järjestä asioita niin joku muu tekee sen - eikä se joku muu ole asioittesi paras asiantuntija.

***

Eikö keinotekoinen tasa-arvo kyvykkäämpiä jarruttamalla ja heikompia väkisin raahaten ole jo nähty. Pitääkö sitä vierittää lapsuuteenkin.

Eikö ihmiset saa olla sitä mitä ovat ja mihin heillä on kykyjä.

https://www.hs.fi/suomi/art-2000010423120.html

***

Tieteen ja politiikan pysyvä suhde.

Kannattaa ymmärtää tämä perusasia
1. Tiede ei tiedä kaikkea - siitä seuraa että asiantuntijatkaan ei tiedä kaikkea
2. Josta seuraa että poliitikot yrittää paikata niitä aukkoja ja ymmärryksen katvealueita joita tiede ja asiantuntijat ei tiedä ja ymmärrä.
3. Tämä on tieteen ja politiikan pysyvä suhde.
****
Onko hälymaailma vallannut liikaa tilaa sekä julkisuudessa että sitä kautta ihmisten mielissä.

On visuaalista hälyä. On auditiivista hälyä - on somen asiatonta hälyä.

Pitäisikö substantisoitua.

Olisiko jo aika avata visuaalisen shown eurooppalaiset kilpailut. Eikä alistaa Euroviisuissa musiikkia sen pelleksi.

Musiikki ytimeltään on sisäisenä koettu epävisuaalinen asia. Nyt musiikki on kadonnut Euroviisuissa visuaaliseen hälyyn.

Mistä sen tietää - siitä että ihmiset kuuntelee arjessa musiikkia musiikkina - ei visuaalisen möykän keskellä.

Jos visuaalinen haluaa olla taidetta - sen pitää hypätä kaikissa visuaalisen taiteen lajeissa taiteena omaan kelkkaansa - eikä kytkeä muita tahoja itsensä pinnallapitäjäksi.

***
Raha työntää muut arvot sivuun - sille pitää keksiä vasta-arvo.

Sellainen onkin jo olemassa - operatiiviseksi toimivaksi aatteeksi asti kehitettynä.

Se on kehittämäni eettis-realismi.

Se panee muut arvot etiikan ja realismin voimalla paikoilleen.

Mikä on eettisintä ja realistisinta on paras ratkaisu.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu