Yleisvaikutelma on että yrityksille on annettu enemmän valtaa ja asemaa kuin ne ansaitsee – erityisesti arvointensiteetillä mitattuna.
Yhteiskuntaan hankitaan maanisella kiihtyvyydellä aina vaan enemmän teknologiaa – ja samaan aikaan arvointensiteettiä leikataan ja ohennetaan.
Myös EU:ssa on tämä linja.
Pitää olla teknologiakilpailukykyinen – kasvavan arvointensiteetin ohenemisen ja katoamisen hinnalla.
Yhteiskunnan arvointensiivisyyttä pitää ruveta vaalimaan ja kohottamaan eikä talous- ja teknologiaintensiivisyyttä.
Yleisvaikutelma on että yrityksille on annettu enemmän valtaa ja asemaa kuin ne ansaitsee – erityisesti arvointensiteetillä mitattuna.
Erityisesti arvotuoton kannalta jokainen koulukin on tärkeämpi yhteiskunnalle kuin vaikkapa Fortum tai UPM
Kun yritysmaailma on ominut ihmisten perheen perustamisen lasten hankkimisineen yritystoiminnan kuluksi joka on härski temppu jolla määrätään ettei syntyvyys nouse ja kansakunta hiipuu sukupuuttoon.
Niin eikö olisi kohtuullista että kun tuottava vientiyritys myydään ulkomaille – niin eikö yrittäjältä voisi vaatia käypää hintaa valtiolle aiheutetuista infrakuluista ja valtion tulonmenetyksistä verojen suhteen.
Suomessa vallitsee käsitys että kaikki on vain yritysten ansiota, kaiken pitää palvella yrityksiä eikä yritysten yhteiskuntaa.
Ikäänkuin julkisella sektorilla ei olisi mitään osuutta yritysten menestymiseen – Suomessa jossa yhteiskunta on maailman korkeatasoisimpia.
Yleisvaikutelma on että yrityksille on annettu enemmän valtaa ja asemaa kuin ne ansaitsee.
Erityisesti arvotuoton kannalta jokainen koulukin on tärkeämpi yhteiskunnalle kuin vaikkapa Fortum tai UPM.
Arvoistahan yhteiskunta koostuu eikä rahamäärästä tai sellupaalien tai vessapaperin kuljetuksista tai sähköstä. Ne on pientä oheissälää arvointensiivisessä sivistysyhteiskunnassa. Miksi niiden arvo pitäisi nostaa millään lailla julkisen sektorin yläpuolelle.
Arvoilla mitaten kirjastotkin ovat paljon arvokkaampia yhteiskunnalle kuin mikään teollisuuslaitos tai ruokakauppajätti tai pankki. Jotka ei pääse lähellekään koulun tai kirjaston arvointensiteettiä.
On olemassa esimerkkejä Suomen suosimisesta verojen maksukohteena. Muun muassa Supercellin perustajat myivät osake-enemmistön ulkomaille yli miljardilla eurolla ja maksoivat myyntivoittoverot Suomeen, vaikka heillä olisi ollut mahdollisuus hyödyntää monenlaisia veroparatiisijärjestelyjä. Syyksi päätökselleen yksi omistajista ilmoitti tyyliin: ”No, kun tässä nyt kuitenkin pärjäillään ja Suomi on meidät kouluttanut.”
Supercellin omistus on sittemmin siirtynyt suurimmaksi osaksi Kiinaan, mutta pääkonttori on edelleen pidetty Suomessa ja verot maksetaan tänne koko globaalista voitosta.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta miksi antaa menestyneen yrityksen innovatiivinen, strateginen ja operatiivinen valta ulkomaille.
Ja vaihtaa se menetys rahaan tavalla joka kyllä jättää niin omistajalle kuin valtiollekin rahaa – mutta häviää Suomesta henkistä arvomerkitystä.
Yksi Suomen talouden tuhoisimmista ajatuksista – kenenkäs muun kun Wahlroosin – että kaiken päätepiste, mittari ja arvo on raha.
Sehän on sama kuin kun viedään kodista esineitä niiltä kaikki oma merkitys riisuen kirpputorille myyntiin
Onko Suomen talouselömästä tullut Wahlroosin opastuksella arvojen kirpputori.
Ilmoita asiaton viesti