Valtion ansiotulovero lisää maksuhäiriöitä ja ulosoton aiheuttamaa köyhyyttä.

Raflaavasta otsikosta huolimatta kyseinen väite on täysin totta, ja voimme tarkastella tätä ilmiötä esimerkkien kautta.

Oletetaan lähtötilanteeksi, että henkilöt A, B ja C ovat kaikki velkaantuneet 30.000 €, 20 % korkoa laskuttavin pikavipein, sillä mihin kyseiset rahat on tungettu ei tässä laskelmassa ole merkitystä vaan ainoastaan sillä, että rahat ovat menneet ja nyt ne kannattaisi maksaa takaisin. Säästöjä ei ole ja vastaavasti kaikki päivätyöstä saatavat rahat menevät mihin nyt sitten menevätkin.

A, B ja C tekevät jokainen lisäksi päätöksen, että tienaavat tarvittavat rahat seuraavien 3 vuoden aikana tehden mahdollisimman vähän lisätöitä. Oletetaan lisätyöstä saatavaksi bruttopalkaksi 15 € tunti. A, B ja C asuvat Akaassa koska se on veroprosenttilaskurin ensimmäinen kunta ja maksavat kirkollisveroa.

A tienaa päivätyöstään 3 000 €/kk, B 5 000 €/kk ja C 10 000 €/kk.

A:n ennakonpidätysprosentiksi lisätulojen osalta muodostuu 44,0% johon lisätään eläkevakuutusmaksua 7,15% ja työttömyysvakuutusmaksua 1,25% eli yhteensä 52,4% verotetaan valtiolle.

A:n tulee tehdä 157 tuntia lisää töitä joka ainoa kuukausi seuraavien 36kk ajan maksaakseen 30.000€ pikavipin korkoineen takaisin.

B:n ennakonpidätysprosentiksi lisätulojen osalta muodostuu 46,5% + eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut eli 54,9%

B:n tulee tehdä 165 tuntia lisää töitä joka ainoa kuukausi seuraavien 36kk ajan maksaakseen 30.000€ pikavipin korkoineen takaisin.

C:n ennakonpidätys on 52,5% ja kokonaisprosentti onkin jo 60,9%

C joutuu tekemään 191 tuntia joka kuukausi jotta pikavippi tulee maksuun.

Nämä esimerkit osoittavat käytännön kautta kuinka suhteellisen pienenkin kuopan täyttäminen on lisätuloilla tehty Suomessa käsittämättömän vaikeaksi. Otetaan vielä hypoteettinen esimerkki, jossa A, B ja C asuvat maassa, jossa työtuloa ei valtion toimesta haittaveroteta vaan he kaikki maksavat vain kunnallisveron sekä kirkollisveron.

Todelliseksi veroprosentiksi muodostuu 32,35 % ja tunteja tarvitaan 110 per kuukausi.

Viedään tämä ajattelu vielä pidemmälle ja ajatellaan että sen sijaan että A, B ja C ovat pakotettuja keräämään korkeampaa eläkettä ja maksamaan enemmän työttömyysvakuutuksestaan ovat he lisätulojen osalta vapautettuja näistä. Heitetään lisäksi oletus, että kirkolle lahjoitettava osuus alkaa ottaa päähän ja sekä A, B että C eroavatkin kirkosta juuri ennen takaisinmaksu-urakkansa alkamista.

Tällöin veroprosentiksi muodostuu 22,25% joka on kyllä edelleen korkea, mutta asuinpaikan vaihtaminen aiheuttaisi lisäkustannuksia ja A, B & C kaikki pitävät Akaata mukavana paikkana asua.

Tässä vaihtoehtoisessa todellisuudessa 96 tunnin lisätyöllä velka tulee korkoineen katetuksi.

Toki pankista voisi hakea halvempikorkoista lainaa ja maksuaikaa voisi saada vaikka 10 vuotta, mutta se tosiasia silti pysyy. Lisätulojamme verotetaan tavalla, joka on ainoastaan omiaan heikentämään yksilöiden halukkuutta taloudelliseen toimeliaisuuteen. Valtiohallinto ja tulonsiirtokoneisto passivoivat ja useat henkilöt elävät todellisuudessa, jossa heidän ainoa vaihtoehtonsa tavoitella rikastumista on uhkapelaaminen.

Kummassa todellisuudessa sinä haluat asua? Siinä missä pienenkin virheen korjaaminen vaatii vuosikausien kituuttamista ja säästämistä? Vai siinä missä tulotasoaan nostamalla ja olemalla ahkera pystyy korjaamaan menneisyyden virheet ja voi alkaa haaveilla paremmasta tulevaisuudesta?

Kaikki puheet tuloerojen tasaamisesta pohjautuvat suhteellisen köyhyyden käsitteeseen. Suhteellisesti köyhä on sellainen henkilö, jonka tulot ovat alle 60 % väestön keskimääräisestä käytettävissä olevasta tulosta. Eli köyhyys on suhteellista.

On täysin selvää, että vähäosaisia tulee tukea sillä tasolla, että elämän minimiedellytykset ja perustarpeet täyttyvät, mutta aivan vastaavasti on täysin järjenvastaista, että nykyinen järjestelmämme tavoittelee vain ja ainoastaan hyväosaisuuden loppua.

Meidän tulee luopua suhteellisen köyhyyden poistamisesta tulonsiirroilla ja alkaa tavoitella taloudellisen toimeliaisuuden tuomaa kasvua. Tämä onnistuu vain ja ainoastaan pudottamalla radikaalisti tuloverotusta.

Vantaa voi tehdä oman osansa asukkaidensa paremman tulevaisuuden tavoittelulle, se tapahtuu pudottamalla kunnallisvero mahdollisimman alas.