Ketkä puolustavat lasten ja nuorten etuja tulevaisuudessa?

Kuluvan Eduskunnan vaalikausi on loppumassa vuoden päästä ja puolueissa ensi vuoden Eduskuntavaalien vaaliohjelmien valmistelu on jo käynnissä. Puolueet perinteisesti korostavat vaaliohjelmissaan työllisyyttä, ilmastoasioita, liikennettä, maataloutta sekä talousteemoja.

Tällä vaalikaudella on saatu eteenpäin monia lapsia ja nuoria koskevia teemoja sekä uudistuksia. Läpi on saatu muun muassa kansallinen lapsistrategia sekä monia parannuksia mm. perheiden arkeen. Sanna Marinin (sd.) hallitusta on kuvattu Suomen perhemyönteisimmäksi hallitukseksi. Näin voinee olla, mutta tehtävää riittää vieläkin.

Suomi on ratifioinut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen, joka velvoittaa Suomen hallitusta mm. kuulemaan lapsia ja nuoria heitä koskevissa asioissa sekä huolehtimaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseen. Jokaisen poliitikon tulisi lukea kyseinen sopimus ja luvata noudattaa sitä kaikessa päätöksenteossa.

Koronaviruspandemialla on ollut merkittäviä vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin, kuulemiseen, sosiaalisiin suhteisiin, oppimiseen ja vapaa-aikaan. Kirjoituksessani (https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000008176799.html) pohdin pandemian vaikutusta lapsen oikeuksille ja rajoitusten hyviä ja huonoja puolia. Jo tuolloin oli ilmiselvää, että lapsen oikeuksien tila Suomessa oli huonontunut pandemian seurauksena. Tilanne ei ole vielä täysin korjaantunut. Oppimisvelkaa on syntynyt, etenkin pienten lasten sosiaaliset- ja kognitiiviset taidot eivät ole kehittyneet tarpeeksi, matkailu ei ole vieläkään täydellisesti elpynyt.

Pandemiasta ovat kärsineet erityisesti lapset, nuoret ja vanhukset. Lapset ja nuoret ovat olleet ainoa ikäryhmä, jota ei ole kuultu koronaan liittyvässä päätöksenteossa. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on onneksi pitänyt esillä lapsen oikeuksiin liittyviä kysymyksiä koko pandemian ajan. Itsekin olen ottanut kantaa lapsia ja nuoria koskeviin kysymyksiin.

Nuorten työllisyys, koulutus, valtiontalous, lapsen oikeudet ja lapsistategian toteuttaminen. Tässä vain muutama esimerkki. Tässä vain muutama esimerkki asioista, jotka tulevat olemaan tiukasti seuraavan hallituksen työpöydällä. Ensi hallituskaudella on myös otettava kantaa entistä enemmän nuorisopolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Hallituksen tulisi ensi kaudella laatia uusi Lapsi-, perhe- ja nuorisopoliittinen ohjelma tukemaan hallituksen työtä ja niitä toimenpiteitä, joita tulee tehdä lasten ja nuorten olojen ja elämän parantamiseksi Suomessa.

Hallituksen tulisi edistää heti ensi vaalikauden alusta myös nuorten osallisuutta valtakunnallisesti. Olen itse pitänyt esillä nuorten ottamista mukaan hallituksen valmistelutyöhön ja sen asiantuntijoiksi. Lisäksi lapsiasiavaltuutetun, hallituksen ja valtion nuorisoneuvoston tulee tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä lapsia ja nuoria koskevien lakiesitysten valmistelussa.

Puolueilla on nyt ennen vaaleja paikka osoittaa se, että ne oikeasti ovat kiinnostuneita lapsia ja nuoria koskevista asioista. Puolueiden on otettava eduskuntavaaliohjelmissaan esille lapsia ja nuoria koskevia teemoja entistä laajemmin. Vaaliohjelmissa olisi hyvä tuoda esille puolueiden ratkaisuja mm. nuorten osallisuuden ja työllisyyden parantamiseen. Miten puolueet hoitavat tulevaisuudessa palkkatasa-arvon ongelmat nuorten ja aikuisten välillä? Miten puolueet ratkaisevat ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet? Mitä ratkaisuja puolueilla on nuorten osallisuuden lisäämiseen valtion tasolla, kunnissa ja uusilla hyvinvointialueilla? Miten puolueet takaavat tasavertaiset koulutusmahdollisuudet ympäri Suomen?

Näihin odotan puolueilta ratkaisuja. Muistutan teitä: Me olemme tulevaisuuden päättäjiä ja me odotamme teiltä ratkaisuja tulevaisuuden ongelmien ja haasteiden ennaltaehkäisyyn jo nyt!

+2
Eetu Hukkanen
Tampere

Olen Tampereella asuva, kansainvälinen nuorisovaikuttaja ja toimin Suomen edustajana Eurochild-verkoston Euroopan lasten ja nuorten neuvostossa kaudella 2019-2022.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu