Hautalan erossa on kyse menettelytavoista ja luottamuksesta

Arvio, että Arctia Shippingin ei kannattanut tehdä rikosilmoituksia Greenpeacen aktiosta jäänmurtajillaan on mielestäni oikea. Kyseessä olisi ollut läjä sakkojuttuja, jossa vastaajina olisi ollut enimmäkseen ulkomaiden kansalaisia. Tutkintakulut kaikkine viranomaisyhteistöineen ja tulkkauksineen olisivat olleet valtavat ja suurimmatkin mahdolliset sanktiot täysin mitättömiä. Aktion saama julkisuus ja mediahuomio olisi ollut moninkertainen. On ymmmärrettävää, että ministeriön toive oli, ettei rikostutkintaa aloiteta.

Kuitenkin ministeri Hautalan kabinetin menettelytapa asiassa oli täysin kestämätön. Toive ja neuvo asian hautaamisesta oli vielä täysin ok, mutta kun yrityksen johto päätti pysyä operatiivisessa päätöksessään, siihen olisi vain pitänyt tyytyä. Oli se huono tai ei, se on asia joka kuuluu toimitusjohtajan päätäntävaltaan. Uhkaus kutsua koolle ylimääräinen yhtiökokous ja erottaa toimitusjohtaja tehtävistään loukkaa niitä periaatteita, joiden vuoksi valtion omaisuutta on ylipäätään yhtiöitetty. Poliittisen ohjauksen pitää olla nimen omaan strategista ja määrittää yleisiä periaatteita toiminnalle, se ei saa puuttua yhtiön toiminnallisiin päätöksiin.

Ristiriita aiempaan toimintaan

Tämäkin asia olisi voinut vielä jotenkin voitu painaa villasella, ellei ministeriön toiminta olisi niin jyrkästi ristiriitaista muihin tapauksiin verrattuna. Toinen valtionyhtiö, Finnair, on riidellyt henkilöstönsä kanssa säästöpolitiikasta. Tilanne on jo ennen varsinaista neuvottelukierrosta kiristynyt asteelle, jossa työnantaja valmistautuu rikkureiden käyttämiseen heikentääkseen työntekijäpuolen neuvotteluasemia ja kykyä työtaistelutoimenpiteisiin. Menettely on Suomen sopimiskulttuurin ja yhteistoimintalain hengen vastaista. Samaan aikaan firman johto ulosmittaa yhtiöstä kaiken mikä irti lähtee, riippumatta tuloksen huonoudesta ja vaatii Kreikan tyyliin bonuksia niin töihin tulosta, pois lähdöstä kuin töissä pysymisestäkin.

Tässä asiassa ministeri Hautala tai kukaan hänen kabinetissaan ei katsonut tarpeelliseksi tai mahdolliseksi muistuttaa Finnairin johtoa hyvän henkilöstö- ja neuvottelupolitiikan pelisäännöistä, kannustanut kohdistamaan säästötoimenpiteitä kaikkiin kohteisiin tai tarjoutunut kutsumaan osapuolia ministeriöön kahville etsimään ongelmaan ratkaisuja. Ainoa lausunto, joka annettiin kehotti Finnairin työntekijöitä luopumaan eduistaan. Onkin outoa, ettei Vihreissä ymmärretty, miksi työväenpuolueen kansanedustajien luottamus Hautalaan oli jo ennen tätä kohuakin käytännössä mennyt. Semminkin, kun ministeri oli jo ehtinyt hoitaa remonttejaan ja siivouksiaan pimeinä.

Lopulta tekoja tärkeämpää politiikassa on se, voivatko kumppanit luottaa siihen, että poliitikko toimii yhteisiä asioita hoitaessaan kokonaisvaltaisesti harkiten eikä sotke omia tai intressiryhmiensä etuja valtakunnan etuun. Se luottamus Hautalalta nyt meni ja se ratkaisi eron. Uskon, että on Vihreiden ja lopulta Hautalankin kannalta parempi, että tuulista valtion omistajaohjaajan tehtävää lähtee hoitamaan joku jolla ei ole yhtä pitkää listaa harkinnan pettämisestä taustallaan.

EetuKinnunen1

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu