Jutta Urpilaisen verovelka

Suomen kansa, tai ainakin sen edustajiksi julistautuneet
toimittajat, rakastavat tasapainoisia budjetteja. Velkaa ei saisi ottaa ja jos
otetaan, niin se kostautuu sitten tulevaisuudessa korkeampina veroina. Mieluiten
pitäisi maksaa kaikki pois. Ilta-Sanomat jaotteli valtion kirstunvartijat
hyviin ja huonoihin tällä perusteella eilen ja tänään. Eero Heinäluoma (valt.
yo., sd.) ja Sauli Niinistö (OTK, kok.) ovat siis tällä perusteella hyviä
valtiovarainministereitä, kun taas Jyrki Katainen (VTM, kok.) ja Jutta
Urpilainen (KM, sd.) täysiä käsiä.

Kansalaisilta voi ymmärtää sen, ettei kansantalouden toiminnasta
tiedetä kummemmin faktoja, kuten sitä miten talous on kasvanut tai laskenut eri
hallitusten valtakausilla. Politiikan vaikutukset näkyvät valitettavasti yleensä
vasta vuosikausia jälkeenpäin ja nykyiseen hektiseen menoon aivan liian myöhään
että kukaan muistaisi syytä ja seurausta. Toimittajilta pitäisi kuitenkin
mielestäni odottaa, että he perehtyvät taustoihin ja ymmärtävät faktat toimiessaan
vallan vahtikoirina.

1) Velkaantuminen
johtuu taloudellisen kasvun taittumisesta. Talouskasvut ja –laskut ovat yleensä
osa laajempia trendejä, eikä Suomen hallitus voi niihin akuutisti vaikuttaa.
Kun talous kasvaa, velkaa maksetaan pois.

2) Talouden
taantuessa julkisen sektorin menot automaattisesti kasvavat, koska
tulonsiirtojen kysyntä lisääntyy työttömyyden kasvaessa. Tämä on ns.
automaattista vakauttamista, joka ylläpitää kotimaista kysyntää ja turvaa
yhteiskunnan toimintaa. Lisäksi julkisen sektorin kuuluukin toimia sykliä
vastaan, eli elvyttää, investoimalla esim. rakentamiseen ja tutkimustoimintaan.

3) Ulkomaankauppataseen
ollessa alijäämäinen kaikki julkisen sektorin ylijäämät ovat väistämättä
yksityissektorin (kuluttajien ja yritysten) alijäämiä. Kansantaloutta on
järjetöntä yrittää elvyttää pelkillä veronkorotuksilla.

Velanotolle ei ole hyviä vaihtoehtoja, velan suuntaamiselle on

Moni tuntuu myös unohtavan, että myös menoleikkaukset ovat
tulevaisuuteen siirrettyjä kulueriä. Koulutuksen heikentäminen syö työvoiman kilpailukykyä
tulevaisuudessa. Ennaltaehkäisevien terveys- ja hammastarkastusten vähentäminen
lisää pitkälle edenneiden vaivojen määrää ja kalliiden hoitojen tarvetta.
Eräissä maissa nämä ilmiöt ovat jo yksityiskohdiltaan harvinaisen groteskeja.
Heitteille jätetyt työttömät, yksinäiset nuoret ja ikääntyvät päätyvät
myöhemmin kansoittamaan siltojen alusia, hoitolaitoksia, vuodeosastoja, tai
pahimmassa tapauksessa vankiloita ja hautausmaita. Kasvun alkaessa heitä on
turha odottaa työpaikoille tai kaitsemaan uraputkessa painavan pariskunnan
lapsia.

Toki menneille valtiovarainministereille voi antaa kritiikkiä
ihan aiheestakin. Eero Heinäluoman ministerikaudella harjoitettu politiikka oli
aivan liian löysäranteista, nousukaudella olisi pitänyt hillitä menojen kasvua
ja maksaa enemmän velkaa pois. Silloin olisi ollut aikaa ja resursseja
suunnitella ja toteuttaa parempia rakenneuudistuksia, myös kuntiin ja soteen.
Nykyistä ministeri Urpilaista (ja muuta hallitusta) voisi kannustaa elvyttämään
nykyistä enemmän investoimalla perustutkimukseen ja luomaan ison vision julkinen
teknologiainvestointiohjelma, jollaisia olivat matkapuhelimiin johtanut
viestintätekniikka Suomessa ja Internet USA:ssa 80-luvulla.

EetuKinnunen1

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu