Työvelvoite sosiaalitukiin –vai sittenkin työtakuu?

Viime syksynä sosiaali- ja
terveysministeri Paula Risikon lanseeraama vastikkeellinen sosiaaliturva, jonka
nimi sitten stilisoitiin ”osallistavaksi” sosiaaliturvaksi, on noussut jälleen
keskusteluun YLE:n julkaistua tutkimuksensa, jossa enemmistö suomalaisista piti
sosiaaliturvaa passivoivana. Sivuutan nyt kokonaan sinänsä aiheelliset huomiot
tutkimuskysymyksen johdattelevuudesta, sosiaaliturvan olemassa olevasta
vastikkeellisuudesta muistuttaneet puheenvuorot, sekä perustelut sille, miksei
sosiaaliturvan saajia kuulu työvelvoittaa. Olen itsekin kirjoittanut aiheesta
aiemmin.

Sen sijaan kysyn, emmekö voisi
työvelvoitteen sijaan antaa kaikille kansalaisille työtakuun? Lupaisimme siis,
että kuka tahansa työtön työnhakija, joka ei löydä itselleen työpaikkaa, mutta
haluaa sellaisen, työllistetään julkisin varoin minimipalkalla täysiaikaiseen
työsuhteeseen. Työpaikan kriteerit voisivat olla samat kuin
siviilipalvelusmiehillä, jolloin työpaikka ei välttämättä olisi julkisella
sektorilla, vaan kaikki yleishyödylliset organisaatiot kelpaisivat
työpaikoiksi.

Työtakuun mekanismi

Minimipalkkatyösuhteen kustannus
olisi marginaalisesti korkeampi kuin nykyinen työmarkkinatuki yhdistettynä
toimeentulo- ja asumistukiin. Se kuitenkin lopettaisi jatkuvan hakemussodan ja
toimeentulotukeen liittyvän vaatimuksen selitellä elämäänsä virkailijoille.
Samalla tarve erilaiseen temppukurssittamiseen ja palkattomiin harjoitteluihin
loppuisi. Ammattiin johtavaa tai ammattitaitoa laajentavaa koulutusta
voitaisiin toki työnantajan ja –tekijän tahdosta järjestää osana työtä tai sen
ohella, vaikka työvoimaviranomaisten tukemana.

Koska tukijärjestelmä työtakuun
ulkopuolella pysyisi nykyisellään, ei faktisesti työkyvyttömille syntyisi
nykyistä suurempia velvoitteita. Työvoima- ja sosiaaliviranomaisten
palveluresurssit ohjautuisivat nykyistä tehokkaammin oikeasti apua ja tukea
tarvitseville, kun työkykyisen olisi järkevämpää ottaa vastaan takuutyöpaikka.
Kuitenkin niiden, jotka katsoisivat mielekkäämmäksi tehdä keikka- tai
pätkätöitä, olisi mahdollista tehdä niin, kiitos työmarkkina- ja asumistuen
suojaosan.

Mistä takuutyöpaikat?

Niin workfare-mallista
sosiaaliturvaa kuin työtakuutakin voidaan, osin aiheellisesti, epäillä
tempputyöllistämisestä ja vanhan maailman lapiolinjasta. Paluuta 60-70 –lukujen
työllistämistöihin ei tosiaan ole. Tehtävää työtä yhteiskunnassa tosin on,
rahaa teettää sitä ei sen sijaan tunnu löytyvän.

Erilaiset julkisen sektorin apu-
ja tukityöt tuskin työllistäisivät kaikkia halukkaita. Kolmannen sektorin
työtehtävissä sen sijaan voisi olla enemmän tarjolla mielekkäitä, pysyvää
työllistämistä edistäviä ja teettämiskustannuksensa maksavia työtehtäviä.
Samalla pitää muistaa, että työn tuottavuus voi olla hyvin alhainen, koska
takuutyöpaikan järjestämisestä tuleva lisähinta on vain 200-300 euroa enemmän
kuin lakisääteinen sosiaaliturva.

Työtakuun voimaan saattamisen
yhteydessä olisi syytä tehdä isoja julkisia tutkimuspanostuksia ja vaikkapa
aloittaa muutama energia- ja rautatiehanke (omia suosikkejani olisivat lämpimän
veden tuottaminen keväällä ja kesällä aurinkovoimalla, parin tuulipuiston
rakentaminen, hiilivoiman korvaaminen ydinvoimalla ja Lahti-Jämsä –oikorata).
Myös tietoliikenneinfrastruktuuria ja meriteknologiaa voisi kehittää nykyistä
voimaperäisemmin.

Korkeasta työttömyydestä kärsivä
kulttuuriala voisi olla myös yksi työllistämisen ja kasvun tuottamisen sektori.
Kulttuurin (draaman, musiikin, kuva- ja sanataiteen) tarjonnan lisääminen oppi-
ja hoitolaitoksissa ja työpaikoilla parantaisi yleistä hyvinvointia ja lisäisi
onnellisuutta. Taiteisiin käytettyjen määrärahojen lisääminen ja yhteistyö
esimerkiksi indie-elokuvan ja –musiikin tekijöiden kanssa elävöittäisi Suomen
kulttuurikiinnostavuutta Guggenheimejä enemmän ja saattaisi parantaa
kulttuuriviennin edellytyksiä.

Työn kysynnän yleinen
lisääntyminen johtaisi siihen, että korkean ammattitaidon ja tuottavuuden
omaavaa työvoimaa siirtyisi korkeamman portaan työtehtäviin ja sisäänottoasteen
työtehtäviä vapautuisi työttömille. Samalla erityisammattitaitoa omaavien,
etenkin akateemisten ja teknisten alojen työttömien työlle syntyisi suoraa
kysyntää.

Työtakuumalli nostaisi lamasta

Työtakuu yhdistettynä
investointiohjelmaan nostaisi työllisyysastetta ja edistäisi työttömien
työmarkkina-asemaa. Sen tärkein tavoite olisi kuitenkin keynesiläinen ajatus
taloudellisen toimeliaisuuden ja kulutuksen lisääntymisestä. Turvatumpi
toimeentulo ja julkisen kysynnän lisääntyminen vähentäisivät tarvetta säästää.
Tämä lisäisi kotitalouksien kulutuskysyntää ja näin turvaisi myös yritysten
tulevaisuusnäkymiä, mikä vähentäisi investoinneista ja työllistämisestä
aiheutuvaa koettua riskiä.

Investointiohjelmat ja työtakuu
eivät toki ole ilmaisia. Rahoitukseen vaadittavat veronkorotukset olisivat niin suuria,
että ne söisivät ostovoimaa ja yritysten kilpailukykyä enemmän kuin lisäisivät.
Velkaa valtio ottaa jo nyt, ja vaikka tällä hetkellä valtionlainojen korot ovat
negatiiviset (eli lainoittaja maksaa saadakseen turvallisia Suomen papereita
salkkuunsa vähentämään riskiä), tämä tilanne ei jatkune loputtomiin, varsinkaan
jos velanottoa tuntuvasti lisätään. Lähinnä muutamalle suurelle yritykselle
menneet, kilpailua vääristävät suorat yritystuet ja verovähennykset voitaisiin
purkaa investointiohjelman ja työtakuun rahoittamiseksi.

Paras tapa rahoittaa työtakuu
olisi käyttää EKP:n tuottamaa keskuspankkirahaa, mikä tosin vaatii keskuspankin
mandaatin muuttamista. Ylipäätään työtakuun pitäisi kunnolla toimiakseen olla
yleiseurooppalainen hanke. Vientimme suuntautuu pääosin EU-alueelle, joten
muiden maiden talouden yskintä heijastuu väistämättä myös meihin. Nykyistä
budjettien tasapainotusta leikkauksin ja taloudellisen toimeliaisuuden
motivointia korkoja ja veroja alentamalla on yritetty talouskriisin alusta
lähtien. Seitsemässä vuodessa tunnelin päähän ei ole saatu valoa. Olisiko aika
kokeilla jotain muuta?

EetuKinnunen1

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu